Metsä

Metsähallituksen uusi suunta nostaa koko maan metsänlannoitusalaa reippaasti – varsinkin tuhkalannoitus lisääntyy

Metsähallitus aikoo lannoittaa kaksinkertaisesti metsää aiempiin vuosiin verrattuna.
Jussi Partanen
Metsähallituksen lannoituksista noin puolet tehdään lentolevityksenä, kertoo Metsähallitus Metsätalous Oy:n metsienkäyttö- ja suunnittelujohtaja Hannu Lehtonen.

Metsähallitus aikoo lannoittaa tulevan 10 vuoden ajan kaksinkertaisesti metsää aiempaan verrattuna. Vuotuinen metsänlannoitusala nousee jo tänä vuonna noin 30 000 hehtaariin, kertoo Metsähallitus Metsätalous Oy:n metsienkäyttö- ja suunnittelujohtaja Hannu Lehtonen.

”Lannoituksella on se positiivinen puoli, että se on yksi metsätalouden parhaimpia investointeja. Samalla paranee myös hiilensidonta, se on uusi elementti tavoitteissamme.”

15 000 hehtaarin lisäys on valtakunnallisesti merkittävä. Yhteensä kaikki Suomen metsänomistajat tekivät Luonnonvarakeskus Luken tilastojen mukaan vuonna 2019 vajaat 60 000 hehtaaria lannoituksia.

Kasvava lannoitusmäärä seuraa Metsähallituksen omistajapoliittisia tavoitteita. Metsähallituksen on määrä lisätä monikäyttömetsien hiilinielua 10 prosentilla ja kaikkien valtionmetsien hiilivarastoa 10 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Valtiolla riittää lannoitukseen sopivia metsiä, Lehtonen vakuuttaa. Metsähallitus tarkistaa ja päivittää metsänhoito-ohjeitaan säännöllisesti yhteistyössä Luken kanssa. Jatkossa lannoituksia tehdään esimerkiksi useampia vuosia ennen harvennusta kuin tähän asti.

Lehtosen mukaan valtion metsien ikärakenne tukee lannoitusten lisäämistä. Harvennusiässä on laajoja 1950-luvun sotakorvaushakkuualoja ja 1960-luvulla hakattuja metsiä.

30 000 hehtaarin alasta noin 10 000 hehtaaria lannoitetaan Etelä-Suomessa, 15 000 hehtaaria Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa ja 5 000 hehtaaria Lapissa.

Lapin laajoista valtionmetsistä lannoitettavaksi sopii pieni osa, sillä suuressa osassa maakuntaa kylmyys rajoittaa metsien kasvumahdollisuuksia. Lannoituksen lämpösummarajana pidetään 850 astepäivää.

Etelämpänäkään kaikkia kasvatusmetsiä ei lannoiteta. Lannoitus ei kannata esimerkiksi hyvin karuilla ja korkealla merenpinnasta sijaitsevilla alueilla.

”Kun kasvu paranee ja neulasmassa lisääntyy, latvusto tuuheutuu ja lumituhojen riski kasvaa korkeilla alueilla.”

Metsähallitus kilpailuttaa turvemaiden lannoituksen kokonaispalveluna, jossa urakoitsija vastaa sekä lannoitteen hankinnasta että levityksestä. Kivennäismaiden lannoituksissa kilpailutetaan levittäjä ja lannoitetoimittaja erikseen. Kilpailutus toteutetaan useassa erässä.

Kilpailutuksessa asetetaan kriteerit lannoitteiden ravinnepitoisuuksille. Kivennäismaille levitetään typpipitoista mineraalilannoitetta, kuusivaltaisilla alueilla typpeä ja fosforia. Kaikissa lannoitteissa pitää olla myös booria, joka on puiden kasvulle tärkeä hivenravinne.

Metsähallitus haluaa lisätä erityisesti turvemailla tehtäviä tuhkalannoituksia.

”Tuhkalannoituksen osuus on ollut vielä kohtuullisen pieni, joitakin tuhansia hehtaareja. Sitä pyritään nyt nostamaan.”

Lehtosen mukaan noin puolet lannoituksesta tehdään maalevityksenä ja puolet lentolevityksenä.

Yhteistyötä muiden metsänomistajien kanssa ei ole tehty.

”Meillä on laajoja metsäkokonaisuuksia, saamme rakennettua riittävän suuria omia hankkeita”, Lehtonen toteaa.

Katso uusin video: Kaikkia keinoja kokeillut metsänomistaja kehitti oman hirvenkarkotusliemen
Lue lisää

Saimaannorpan kuutti kuoli verkkoon Pihlajavedellä

Museo­virasto ja Kyminlinna

Tiesitkö, että matojen kaivelukin voi olla ilkivaltaa muinaisjäännösten alueella? Kuusiston linnanraunioilla menetetään ilkivallan vuoksi tietoa paikan historiasta

Ennennäkemätön tilanne: Kalastuslupien myynti keskeytetään neljään koskeen veden lämpenemisen takia