Metsä

Vanhat pellot ja turvekentät odottavat metsitystukipäätöksiä – uusi tukimuoto sai valtavan suosion

Metsitystukea on haettu runsaasti varsinkin Pohjois- Pohjanmaalla, jossa on paljon entisiä turvetuotantoalueita.
Kai Tirkkonen
Metsänhoitoyhdistyksen Jaana Karvonen ja metsäkeskuksen Lauri Mäenpää tutkivat Haapavedellä karttaa 40 hehtaarin alueesta, jolle on haettu metsitystukea. Kyseessä on entinen turvetuotantoalue, joka on nyt yksityisessä omistuksessa.

Joutomaiden metsitystuki on osoittautunut varsin suosituksi.

”Valtakunnallisesti hakemuksia oli tullut noin 700, ja noin 200 hakemusta odotti tallennusta”, metsäneuvoja Lauri Mäenpää Suomen metsäkeskuksesta kertoo viime viikon tilanteesta.

Tukea on haettu jo kaksi kertaa niin paljon kuin myöntövaltuutta on. Mäenpään mukaan hakemuksia kannattaa silti jättää, sillä kaikkia hakemuksia ei voida toteuttaa suunnitellusti.

Maa- ja metsätalousministeriö on esittänyt metsitystuelle lisärahoitusta valtion budjetista.

Tuen tarkoitus on lisätä metsäpinta-alaa, mikä on yksi keino vastata Suomelle asetettuihin ilmastotavoitteisiin.

Arvioiden mukaan suurin metsityspotentiaali on Lapin, Kainuun, Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan maakunnissa. Suurin osa joutoalueista on käytöstä poistuneita peltoja, ja niistä noin kolme neljäsosaa sijaitsee kivennäismailla ja neljäsosa turvemailla.

Eniten tukea on haettu Pohjois-Pohjanmaalla. Seuraavaksi eniten tuki on kiinnostanut Lapissa ja Etelä-Pohjanmaalla.

”Vanhat turvekentät ovat laajoja alueita. Siksi haetut summat ovat suuria Pohjois-Pohjanmaalla”, Haapavesi-Kärsämäen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jaana Karvonen selvittää.

Entiset turvetuotantoalueet sekä turvepohjaiset pellot sopivat hyvin tuen piiriin, sillä niiden metsitys tuottaa maa- ja metsätalousministeriön mukaan suurimman hyödyn ilmastolle.

Tukimuoto on uusi niin maanomistajille kuin toimihenkilöillekin.

”Kyselijöitä on ollut paljon”, Karvonen kertoo.

Karvosen mukaan metsityksiä varten on varattu jonkin verran rauduskoivun ja kuusen taimia.

”Ensi keväänä varmaankin käytetään enemmän taimia tähän metsitykseen.”

Saatavuusongelmia voi tulla, sillä taimituottajat eivät pysty reagoimaan vielä tälle kesälle.

Päänvaivaa tuen hakijoille on aiheuttanut se, että metsitettävät kohteet puskevat pajua hyvin nopeasti.

”Monesti kohteet lähtevät metsittymään ajan kanssa itsekseen”, Karvonen toteaa.

Tuen saamiseksi kohteella ei kuitenkaan saa olla yhtenäistä vesakkoa eikä hakattavaa puustoa.

Helppoa metsitys ei silti ole.

”Vanhoilla pelloilla ja turvetuotantoalueilla maaperän rakenne on erilainen kuin metsämaassa”, Karvonen perustelee. Maata on tampattu isoilla koneilla.

Metsitettävät kohteet vaativat usein terveyslannoitusta. Myös vesitalous pitää suunnitella ja tarvittaessa kunnostaa ojat.

Metsitystuen suuruus on Karvosen mukaan kohtuullinen. Hänen mukaansa on myös järkevää, että tuki on kaksiosainen: se koostuu kustannuskorvauksesta sekä myöhemmin maksettavasta hoitopalkkiosta.

Joutomaiden metsitystukijärjestelmä valmisteltiin viime vuonna. Järjestelmää koskeva laki tuli voimaan tämän vuoden alusta ja on voimassa vuoden 2023 loppuun.

Kai Tirkkonen
Kärsämäkiset maanomistajat ovat istuttaneet jo yhdelle pelto­lohkolle koivuntaimia omalla rahalla.

Metsitystuki

  • Joutomaiden metsitystukea voidaan myöntää yksityisille maanomistajille joutoalueiden, kuten maatalouskäytön ulkopuolelle jääneiden peltolohkojen ja entisten turvetuotantoalueiden, metsittämiseen.
  • Metsitystukea haetaan metsäkeskuksesta. Päätöksessä otetaan huomioon ely-keskuksen lausunto.
  • Työt voi aloittaa vasta hakupäätöksen saamisen jälkeen. Aikaa tänä vuonna hyväksytyille töille on vuoden 2023 loppuun asti.
  • Valtuuksia tuen myöntämiseen on 5,4 miljoonaa euroa.
  • Kustannuskorvaus on maaperästä ja viljelytavasta riippuen 1 000–2 000 euroa hehtaarilta.
  • Hoitopalkkio on 900 euroa hehtaarilta. Se maksetaan kahdessa erässä kahden ja kahdeksan vuoden jälkeen.
  • Metsitystuki maksetaan vuosittain kolmena maksupäivänä, jotka ovat 31.3., 15.9. ja 30.11.
Katso uusin video: Kaikkia keinoja kokeillut metsänomistaja kehitti oman hirvenkarkotusliemen
Lue lisää

Säästyykö metsitysala hirviltä? "Järsitty taimikko on surullinen näky" – Veteläsuo aloitti joutomaiden metsitykset

Metsitystukien käsittely ruuhkautui niin pahasti, että suurin osa metsityksistä siirtyy ensi vuoteen – töitä ei saa aloittaa ennen tukipäätöstä

Miten metsittäisin nyt?

Metsitystukea voi hakea nyt – tavoitteena lisätä hiilensidontaa ja vähentää päästöjä