Puun poltto vastatuulessa – korvaaminen kuitenkin vaikeaa

Lämmöntuotannon sähköistymisestä huolimatta puuta tarvitaan energiaksi vielä pitkään. Kuva: Markku Pulkkinen

Suomi lähti takavuosina uusiutuvan energian käytön lisäämiseen puu edellä, mikä oli kansantaloudellisesti järkevää. Sen jälkeen tuuli kääntyi, ja nykyään puun polttoa korvataan sähköön perustuvilla ratkaisuilla.

Puun energiakäytössä suurta osuutta merkitsevät metsäteollisuuden sivuvirrat, tähdepuut ja jäteliemet. Lopputuloksena puun kuiva-aineesta peräti 60 prosenttia päätyy energiaksi.

Vielä tämän vuosituhannen alussa kotimaisen puun polttoon nojaavalle uusiutuvalle energialle oli laaja poliittinen kannatus. Tällä vuosikymmenellä politiikan painopiste on kuitenkin vaihtunut ja bioenergian käyttöä on alettu edistämisen sijaan rajoittaa.

”Viime vuosina puuenergiaan on suhtauduttu yhä kriittisemmin. Esimerkiksi tuoreessa kansallisen ilmasto- ja energiastrategian luonnoksessa tavoitteena on polttoon perustuvan lämmöntuotannon vähentäminen”, toteavat tutkijat Johanna Routa ja Tuomas Niinistö Luonnonvarakeskuksen suhdannekatsauksessa.

Myös EU:n asenteet bioenergiaa kohtaan ovat kiristyneet. Metsiin kohdistuvat hiilinielutavoitteet aiheuttavat tutkijoiden mukaan kasvavaa painetta myös puupohjaisen energian käytölle.

Ratkaisuna metsien sitoman hiilen määrän kasvattamiselle on esitetty hakkuiden rajoittamista.

Toteutuessaan hakkuurajoitukset vaikeuttaisivat merkittävästi sekä metsäteollisuuden että energiantuottajien puunhankintaa.

Uusiutuvan energian käytön lisäystä on rakennettu kotimaisen puun varaan. Kuva: Visa Vilkuna

Kasvaneella metsähakkeen käytöllä on ollut hakkuita kasvattava vaikutus. Siksi energiapuun korjuu ja käyttö on ollut esillä hakkuiden rajoittamista koskevassa keskustelussa.

Energiapuun käytön vähentämiseksi on esitetty jopa biomassan verottamista. Toistaiseksi tuollaista veroa ei kuitenkaan ole suunnitteilla.

”Energiantuotannossa puupolttoaineille on lähivuosina tarjolla rajallisesti vaihtoehtoja, ja biomassavero todennäköisesti nostaisi merkittävästi energian hintaa”, muistuttavat Routa ja Niinistö.

Suomen energiasta tuotettiin viime vuonna 28 prosenttia biopolttoaineilla. Metsähakkeen käytön huippu osui vuoteen 2023. Viime vuonna lämpö- ja voimalaitoksissa paloi metsähaketta 10,5 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli aiempaa vähemmän.

Ennusteiden mukaan metsähakkeen käytöllä on edessä hidas lasku. Viime vuonna hakkeen käyttöä vähensi sekä lämmöntuotannon sähköistyminen että leuto talvi.

”Metsähaketta on ilmeisesti melko paljon ostettuna ja osin myös korjattuna. Siitä johtuen ostoaktiivisuus on hiipunut. Toisaalta pohjat lienee saavutettu ja tilanne on lähdössä normalisoitumaan”, arvioi tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen MTK:sta.

Karttusen mukaan metsähakkeen keskihinnat ovat tippuneet maltillisesti. Toisaalta alueelliset erot voivat olla suuria.

Myös puupellettien kotimainen tuotanto laski viime vuonna. Vaikka sivutuotepuun tarjonta lisääntyy puutuoteteollisuuden tuotannon kasvaessa, tutkijat eivät odota, että pellettien tuotanto lähtisi kasvuun.

Lämmöntuotannon sähköistyminen vähentää niidenkin kysyntää.

”Pidemmällä tähtäimellä puun energiakäyttö todennäköisesti vähenee perinteiseen lämmitykseen, kun muita teknologioita tulee ja painetta kohdistuu metsäenergiaan”, näkee Karttunen.

Energiapuuta kertyy hakkuissa ainespuun puun korjuun yhteydessä. Kuva: Kalle Karttunen

Vaikka bioenergia ei ole enää päättäjien suosiossa, sen tarve kuitenkin pysyy vielä pitkään. Sääolosuhteista riippuvaisen sähköntuotannon lisääntyminen edellyttää myös säätövoiman lisäämistä.

Toistaiseksi ratkaisuja säätövoimaksi on vain rajallisesti. Lämmön varastointi ja akkuteknologioiden yleistyminen vie oman aikansa.

Vielä keskipitkälläkin aikavälillä puuta polttavia CHP-laitoksia tarvitaan huoltovarmuuden ylläpitoon ja sähköjärjestelmän tasapainottamiseen. Siinä ongelmaksi tulee biomassan käytön kannattavuus.

”Energiantuottajilla ei ole intoa investoida käyttöiän päähän tuleviin laitoksiin. Niiden kapasiteettia saattaa siksi poistua tulevina vuosina merkittävä määrä”, varoittavat tutkijat.

Energiapuun tarve vaihtelee talven kylmyyden mukaan. Kuva: Kai Tirkkonen

Puuenergian säätövoimaroolin korostuminen aiheuttaa muutenkin ongelmia. Sen seurauksena käyttömäärää on aiempaa vaikeampi ennakoida ja puun varastointiajat pidentyvät.

Se kasvattaa puuterminaalien merkitystä puupolttoaineiden hankintaketjuissa ja lisää kustannuksia.

Koneyrittäjille se tietää työmäärien vaihtelun kasvua.

Tutkijat ennustavat, että karsitun runkopuun rooli energiapuuna kasvaa. Se kun säilyy hakkuutähteitä pidempään ja sen kuljettaminen on edullisempaa.

”Kehitys voi lisätä painetta kuitupuun polttamiselle. Siksi energiapuun hankintaa tulisi kehittää biomassahävikkien vähentämiseksi ja varmistaa, etteivät taloudelliset reunaehdot estä hakkuutähteiden hyödyntämistä”, toteavat Routa ja Niinistö.