Metsä

Hirvikannat kasvussa, pahimmillaan hirvieläimet uhkaavat luonnon monimuotoisuutta

Etelässä metsätalous saa riesakseen edelleen kasvavat kauriskannat.
Lari Lievonen
Hirvituhot ovat lähteneet nousuun. Männyn lisäksi ne kohdistuvat lehtipuutaimikoihin.

Hirvituhot ovat jälleen kasvussa, mikä uhkaa pahimmillaan monimuotoisuutta. Eteläisessä Suomessa taimikoiden kasvua vaikeuttavat hirvien lisäksi pienemmät hirvieläimet.

Hirvi on Valtakunnan metsien inventointiaineistojen mukaan merkittävin mänty- ja koivutaimikoiden tuhonaiheuttaja. Muutkin puulajit maistuvat hirville.

VMI:n perusteella hirvet ovat alentaneet taimikoiden laatua reilulla puolella miljoonalla hehtaarilla. Eniten tuhoja on männyn taimikoissa.

Tutkimusten mukaan suurimmat hirvituho-osuudet ovat haapa-koivu-, haapa-kuusi- ja haapa-mänty-sekametsiköissä.

Jos haapa on valtapuuna, laatua alentavia tuhoja on 27 prosentilla kohteista.

Hirvien herkuttelu haavalla, pihlajalla ja rauduskoivulla köyhdyttää metsien monimuotoisuutta. Hirvet hävittävät kyseiset puulajit tai pitävät ne matalina pensaina.

Sama koskee luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä jaloja lehtipuita.

"Pienten hirvieläinten kannat ovat voimakkaassa kasvussa. Valkohäntäpeurojen, metsäkauriiden ja hirvien yhteisvaikutus vaikeuttaa taimikoiden kehitystä alusta lähtien", totesi erikoistutkija Juho Matala Luonnonvarakeskuksen hirviseminaarissa keskiviikkona.

Matalan mukaan hirvieläinten runsaat kannat vähentävät luonnon monimuotoisuutta etenkin eteläisessä Suomessa.

Runsas hirvikanta on osaltaan lisännyt kuusen suosiota viljelypuulajina. Kuusta on istutettu myös liian karuille kasvupaikoille sekä maannouseman vaivaamille alueille.

Kuusen ylivalta on pahentanut männyn- ja koivuntaimikoiden tuhoriskiä.

Hirvivahinkojen ja hirvikannan välinen yhteys on selvä. Kun hirvikanta kasvaa 2,5:stä yli 5 yksilöön 1 000 hehtaarille, hirvituhot kaksinkertaistuvat.

Männyntaimikoiden väheneminen on lisännyt niihin kohdistuvaa hirvien syöntipainetta, ja myös varttuneiden kuusikoiden kuoren syönnistä on ilmennyt havaintoja hirvien talvialueilla.

Matalan mukaan nopea lääke hirvituhojen vähentämiseen on hirvikannan vähentäminen. Toinen keino olisi lisätä männyn viljelyä. Kun taimikoita olisi enemmän, niihin kohdistuisi nykyistä pienempi tuhopaine.

Metsä- ja valkohäntäkauriin merkitys vahinkoeläiminä ja metsäekosysteemin muokkaajina on ollut hirveä pienempi. Kuitenkin myös metsä- ja valkohäntäkauriit käyttävät erityisesti pieniä taimikoita ravinnokseen ja aiheuttavat merkittäviä vahinkoja.

Metsä- ja valkohäntäkauriit elävät täällä levinneisyysalueensa rajalla. Lumipeitteen paksuus vaikuttaa selvästi molempien kaurislajien ravinnon ja elinympäristön valintaan sekä selviämiseen talvesta.

Talvien lauhtuminen, lumipeitteen ohentuminen ja lumisen ajan lyheneminen auttavat valkohäntä- ja metsäkauriiden leviämistä pohjoisemmaksi nykyisiltä esiintymisalueiltaan Lounais- ja Etelä-Suomesta. Jatkossa ne vaeltavat yhä laajemmalle alueelle kohti Itä- ja Pohjois-Suomea.

Myös valkohäntä- ja metsäkauriin kannansäätelyn tehostaminen tulee entistä tärkeämmäksi niiden levittäytyessä entistä laajemmille alueille olosuhteiden muuttuessa niille suotuisammiksi.

Katso uusin video: Kun suvun mökki kävi ahtaaksi, ratkaisuksi syntyi minimökki
Lue lisää

Liikenne poikki Mannerheimintiellä Helsingissä – Arviolta parisataa ilmastoaktivistia osoittaa mieltään Pikkuparlamentin puiston edessä

Elohopea voi nousta 30 asteeseen jo tällä vikolla – alkukesästä saatta tulla jopa ennätyshelteinen

Metsäpaloriskin ennakoidaan kasvavan tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen takia – suurpalojen riski on olemassa myös Suomessa

Turhaan parjattu turve