Metsä

"Uusi metsästrategia edellyttää metsänomistajilta valppautta" – Suomi kiittelee, että tuore metsäpaperi torppasi uhat avohakkuurajoituksista ja pakollisesta metsäsuunnittelusta

Komissiolle jäi petrattavaa, ministeri Jari Leppä sanoo. Moni asia meni kuitenkin eteenpäin.
Kuvat: Rami Marjamäki, Christian Lambiotte / EU
Euroopan komission metsästrategia ei tuo konkreettisia muutoksia metsätiloille.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) ja eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) ovat pääosin tyytyväisiä EU-komission perjantaina julkaisemaan metsästrategiaan.

"Aiemmissa esityksissä komissio yritti kaapata valtaa metsäasioissa. Strategia on nyt monelta osin parempi. Annan komissiolle tunnustusta, että siinä tunnistetaan paremmin biotalouden merkitys", Leppä kertoo.

Mukana on kuitenkin edelleen runsaasti metsien käyttöön, hoitoon ja liittyviä yksityiskohtia, joista Suomi on huolissaan.

"Strategiassa luvataan kunnioittaa jäsenmaiden toimivaltaa ja korostetaan yhteistyötä. Monet pääongelmat kuitenkin säilyivät. Strategia on aiempaa tasapainoisempi, mutta se menee liian pitkälle metsänhoidossa ja puumarkkinakysymyksissä. Edelleenkään YK:n kestävän kehityksen tavoitteet taloudellisesta, sosiaalisesta ja ekologisesta kestävyydestä eivät ole tasapainossa", Leppä luettelee.

Suomi kertoo vaikuttaneensa metsästrategian sisältöön voimakkaasti. Ministeri Leppä lähetti EU-kollegoidensa kanssa komissiolle metsästrategiaa arvostelevan kirjelmän, jossa toivottiin muutoksia komissiosta vuotaneeseen ehdotukseen.

Vihreiden sisäministerin Maria Ohisalon mielestä keskusta ja SDP lobbasivat EU:ssa tavoitteita, jotka eivät ole linjassa hallitusohjelman kanssa.

Ministeri Tuppurainen pitää Suomen vaikuttamistyötä oleellisena metsästrategian valmistelun loppumetreillä. Hän muistuttaa, että metsäpäätökset kuuluvat kansallisesti päätettäviksi, mikä on kirjattu hallitusohjelmaan.

"Loppuvaiheessa esitys meni Suomen kannalta parempaan suuntaan. Tässä näkyy Suomen ja muiden metsäisten maiden vaikuttamistyö."

Suomi kiittelee, että puurakentamisen edistäminen nähdään tärkeänä asiana. Myös vaikeat linjaukset puubiomassan käytön rajoittamisesta ovat viimeisessä versiossa väistyneet.

Strategiapaperi ei Tuppuraisen mukaan konkreettisesti näy metsänomistajien metsätiloilla, mutta se antaa viestiä, että metsät kiinnostavat EU:ta.

"Konkreettisesti strategia ei tarkoita mitään, mutta se edellyttää metsänomistajilta valppautta. Komissiolla on kiinnostusta säädellä metsäpolitiikka EU-tasolla. Tämä jatkossa ohjaa kaikkea valmistelutyötä, mitä komissio tekee."

"Tämä on vasta strategia eikä lainsäädäntöehdotus. Tästä työ alkaa ja on hyvä jatkaa aktiivista vaikuttamista ja kansallisten erityispiirteiden esiintuomista", Tuppurainen mainitsee.

Uutta lainsäädäntöä on luvassa metsien tiedonkeruusta ja monitoroinnista.

Jäsenmaat valmistelisivat metsäsuunnitelman, jota tarkasteltaisiin säännöllisesti. Samansuuntaisia kirjauksia on EU:n rahoituslainsäädäntöehdotuksessa (taksonomia), jossa yli 13 hehtaarin metsätilojen tulisi raportoida metsänhoitotoimenpiteitään.

Metsästrategian sisältämä suunnitelma ei edellytä komission hyväksyntää.

"Ei ole niin radikaalia kuin epäilimme. Mutta täytyy sanoa, että se on iso askel kohti EU-tason metsäpolitiikkaa. Emme halua, että siitä tulee hallinnollista taakkaa, jolloin siitä ei saavuteta hyötyä, mitä sillä halutaan. En vastusta metsien raportointia, mutta meillä se on Suomessa jo hyvällä tolalla", Leppä kuvailee uusia aloitteita.

"Onneksi ei ole yksityiskohtaista metsäsuunnitelmaa, joka oli pakko olla vuodetussa versiossa."

Suomen kanta on, että metsien eri kasvupaikat vaativat erilaisia metsänhoitotoimenpiteitä. Ministereiden mielestä onkin kummallista, että avohakkuuseen suhtaudutaan EU:n metsästrategiassa penseästi.

"Pidän valitettavana, että komissio suhtautuu kriittisesti Suomelle tärkeään metsänhoitomenetelmään, joka jäljittelee havumetsän kiertoa", Leppä toteaa.

Komissio valmistelee kuluvan vuoden aikana jäsenmaiden kanssa määritelmiä luonnonläheiselle metsänhoidolle, joka on yksi metsästrategiassa mainittu edistyksellinen metsänhoitotapa.

Euroopan komissio julkaisi tällä viikolla useita metsiin vaikuttavia lainsäädäntöaloitteita.

EU:n uusi ilmastopaketti "Fit for 55" ehdottaa nielutavoitetta jäsenmaiden maankäytölle ja metsätaloudelle. Se johtaisi EU:ssa yhteensä 310 miljoonan hiilidioksiditonnin nieluihin vuoteen 2030 mennessä.

Suomelle jyvitetty nielutavoite on 17,8 miljoonaa hiilidioksiditonnia.

Sen lisäksi EU säätelee sitä, millainen puubiomassa voidaan laskea uusiutuvan energian tavoitteeseen mukaan. Kestävyyskriteerien tiukentuminen voi näkyä Suomessa muun muassa kieltoina siitä, millaisista metsistä puubiomassaa voi jatkossa korjata energiaksi.

Lue myös:

EU:n Suomelle ehdottama nielutavoite todennäköisesti mahdollistaa hakkuiden lisäyksen – Leppä: "Uskon tämän tapahtuvan"

Katso uusin video: Kaikkia keinoja kokeillut metsänomistaja kehitti oman hirvenkarkotusliemen
Lue lisää

EU vienyt jo vallan metsissämme

EU:n suhde kansalaisten metsiin on kuin suoraan Ultra Bran kappaleesta – ”Sinä et heitä kiinnosta; seisot heidän edessään vailla nimeä”

Jos EU:lla olisi toimivaltaa metsissä, talouspuoli näkyisi linjauksissa enemmän

EU-ministerit vaativat päätösvaltaa metsiin – Ranskan kollegan tavannut ministeri Leppä: "Olemme yhtä mieltä siitä, että metsäpäätökset kuuluvat jäsenmaille"