"Uusi metsästrategia edellyttää metsänomistajilta valppautta" – Suomi kiittelee, että tuore metsäpaperi torppasi uhat avohakkuurajoituksista ja pakollisesta metsäsuunnittelusta

Euroopan komission metsästrategia ei tuo konkreettisia muutoksia metsätiloille – vielä. Kuva: Kuvat: Rami Marjamäki, Christian Lambiotte / EU

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) ja eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) ovat pääosin tyytyväisiä EU-komission perjantaina julkaisemaan metsästrategiaan.

"Aiemmissa esityksissä komissio yritti kaapata valtaa metsäasioissa. Strategia on nyt monelta osin parempi. Annan komissiolle tunnustusta, että siinä tunnistetaan paremmin biotalouden merkitys", Leppä kertoo.

Mukana on kuitenkin edelleen runsaasti metsien käyttöön, hoitoon ja liittyviä yksityiskohtia, joista Suomi on huolissaan.

"Strategiassa luvataan kunnioittaa jäsenmaiden toimivaltaa ja korostetaan yhteistyötä. Monet pääongelmat kuitenkin säilyivät. Strategia on aiempaa tasapainoisempi, mutta se menee liian pitkälle metsänhoidossa ja puumarkkinakysymyksissä. Edelleenkään YK:n kestävän kehityksen tavoitteet taloudellisesta, sosiaalisesta ja ekologisesta kestävyydestä eivät ole tasapainossa", Leppä luettelee.

Maatalouskomissaari Janusz Wojciechowski ja ympäristöstä ja meristä vastaava komissaari Virginijus Sinkevičius esittelivät EU:n uudistetun metsästrategian heinäkuussa Brysselissä. Kuva: Lukasz Kobus / EU

Suomi kertoo vaikuttaneensa metsästrategian sisältöön voimakkaasti. Ministeri Leppä lähetti EU-kollegoidensa kanssa komissiolle metsästrategiaa arvostelevan kirjelmän, jossa toivottiin muutoksia komissiosta vuotaneeseen ehdotukseen.

Vihreän sisäministerin Maria Ohisalon mielestä keskusta ja SDP lobbasivat EU:ssa tavoitteita, jotka eivät ole linjassa hallitusohjelman kanssa.

Ministeri Tuppurainen pitää Suomen vaikuttamistyötä oleellisena metsästrategian valmistelun loppumetreillä. Hän muistuttaa, että metsäpäätökset kuuluvat kansallisesti päätettäviksi, mikä on kirjattu hallitusohjelmaan.

"Loppuvaiheessa esitys meni Suomen kannalta parempaan suuntaan. Tässä näkyy Suomen ja muiden metsäisten maiden vaikuttamistyö."

Suomi kiittelee, että puurakentamisen edistäminen nähdään tärkeänä asiana. Myös vaikeat linjaukset puubiomassan käytön rajoittamisesta ovat viimeisessä versiossa väistyneet.

Strategiapaperi ei Tuppuraisen mukaan konkreettisesti näy metsänomistajien metsätiloilla, mutta se antaa viestiä, että metsät kiinnostavat EU:ta.

"Konkreettisesti strategia ei tarkoita mitään, mutta se edellyttää metsänomistajilta valppautta. Komissiolla on kiinnostusta säädellä metsäpolitiikka EU-tasolla. Tämä jatkossa ohjaa kaikkea valmistelutyötä, mitä komissio tekee."

"Tämä on vasta strategia eikä lainsäädäntöehdotus. Tästä työ alkaa ja on hyvä jatkaa aktiivista vaikuttamista ja kansallisten erityispiirteiden esiintuomista", Tuppurainen mainitsee.

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen sanoo, että metsiin liittyvää vaikuttamistyötä tulee jatkaa. Kuva: EU Council

Uutta lainsäädäntöä on luvassa metsien tiedonkeruusta ja monitoroinnista.

Jäsenmaat valmistelisivat metsäsuunnitelman, jota tarkasteltaisiin säännöllisesti. Samansuuntaisia kirjauksia on EU:n rahoituslainsäädäntöehdotuksessa (taksonomia), jossa yli 13 hehtaarin metsätilojen tulisi raportoida metsänhoitotoimenpiteitään.

Metsästrategian sisältämä suunnitelma ei edellytä komission hyväksyntää.

"Ei ole niin radikaalia kuin epäilimme. Mutta täytyy sanoa, että se on iso askel kohti EU-tason metsäpolitiikkaa. Emme halua, että siitä tulee hallinnollista taakkaa, jolloin siitä ei saavuteta hyötyä, mitä sillä halutaan. En vastusta metsien raportointia, mutta meillä se on Suomessa jo hyvällä tolalla", Leppä kuvailee uusia aloitteita.

"Onneksi ei ole yksityiskohtaista metsäsuunnitelmaa, joka oli pakko olla vuodetussa versiossa."

Suomen kanta on, että metsien eri kasvupaikat vaativat erilaisia metsänhoitotoimenpiteitä. Ministereiden mielestä onkin kummallista, että avohakkuuseen suhtaudutaan EU:n metsästrategiassa penseästi.

"Pidän valitettavana, että komissio suhtautuu kriittisesti Suomelle tärkeään metsänhoitomenetelmään, joka jäljittelee havumetsän kiertoa", Leppä toteaa.

Komissio valmistelee kuluvan vuoden aikana jäsenmaiden kanssa määritelmiä luonnonläheiselle metsänhoidolle, joka on yksi metsästrategiassa mainittu edistyksellinen metsänhoitotapa.

EU:n metsästrategia kiinnostaa erityisesti Suomea ja Ruotsia. Meppi Nils Torvaldsin mukaan komission esitys parani ensimmäisistä ehdotuksista. Kuva: Jarkko Sirkiä

Euroopan parlamentin suomalaisjäsenet kiittelivät EU:n tuoretta metsästrategiaa.

Aiemmin viime viikolla yhdeksän suomalaista meppiä julkaisi kannanoton, jossa he ilmaisivat huolensa tulevaa strategiaa kohtaan.

Meppi Petri Sarvamaa (kok.) sanoo esityksen parantuneen huomattavasti.

“Ensimmäiset vuodot metsästrategiasta olivat todella huolestuttavia, ja saivat aikaan murskakritiikkiä parlamentilta, jäsenvaltioilta sekä yksityiseltä sektorilta. Niissä tasapaino oli täysin vinoutunut, ja metsiä tarkasteltiin lähinnä suojelunäkökulmasta unohtaen niiden merkitys kiertotaloudelle fossiilisten raaka-aineiden korvaajana.”

Vaikuttamistyö on kannattanut, toteaa meppi Nils Torvalds (r.). ”Viimeisten viikkojen ja kuukausien kova työ on tuottanut tulosta. Nyt julkaistussa strategiassa otetaan vihdoin huomioon metsät monipuolisemmalla tavalla. Tilanne näytti pari viikkoa sitten paljon huonommalta mutta onnistuimme välttämään pahimmat sudenkuopat.”

Vaikka EU-parlamentin vihreät eivät suomalaismeppien kannanottoa allekirjoittaneet, myös Ville Niinistön (vihr.) mukaan metsästrategia on onnistunut. ”Pidän hyvänä, että strategia korostaa metsätalou­den hyötyjä yhteiskunnalle kunhan se tavoittelee koko ajan parempaa ympäristövastuuta, pidempikestoisia tuotteita, jalostusarvoa ja resurssiviisautta. Tämä on yhteinen tavoite, josta kaikki hyötyvät. Se lisää alan hyväksyntää”, hän tviittaa.

Euroopan komissio julkaisi tällä viikolla useita metsiin vaikuttavia lainsäädäntöaloitteita.

EU:n uusi ilmastopaketti "Fit for 55" ehdottaa nielutavoitetta jäsenmaiden maankäytölle ja metsätaloudelle. Se johtaisi EU:ssa yhteensä 310 miljoonan hiilidioksiditonnin nieluihin vuoteen 2030 mennessä.

Suomelle jyvitetty nielutavoite on 17,8 miljoonaa hiilidioksiditonnia.

Sen lisäksi EU säätelee sitä, millainen puubiomassa voidaan laskea uusiutuvan energian tavoitteeseen mukaan. Kestävyyskriteerien tiukentuminen voi näkyä Suomessa muun muassa kieltoina siitä, millaisista metsistä puubiomassaa voi jatkossa korjata energiaksi.

Lue myös:

EU:n Suomelle ehdottama nielutavoite todennäköisesti mahdollistaa hakkuiden lisäyksen – Leppä: "Uskon tämän tapahtuvan"