Metsä

Hyytiälän uudet puurakennukset seisovat paikallaan ainakin 150 vuotta ja niissä voidaan tutkia esimerkiksi huoneilman laatua

Puisissa rakennuksissa on otettu huomioon ulkona työskentely ja muuttuvat käyttötarpeet.
Carolina Husu
Uusien rakennusten on tarkoitus sointua Hyytiälän metsäaseman historialliseen miljööseen. Kuvan oikeassa laidassa puun takaa pilkistää punainen 110-vuotias Impivaara.

Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasemalla Juupajoella on pihapiirissä menossa myllerrys. Entisen jalkapallokentän kohdalle nousee uusi puurakenteinen päärakennus.

Uuden rakennuksen pitäisi suunnitelmien mukaan olla käytössä vuoden 2022 syyskesällä. Tämän jälkeen puretaan 1970-luvulla rakennetut tiilirakennukset ja niiden paikat maisemoidaan.

"Koko ajan pysyy asema käynnissä ja käytössä", kertoo Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan varadekaani Laura Alakukku.

Tavoitteena on historialliseen miljööseen istuvat modernit tilat tutkijoiden ja opiskelijoiden käyttöön. Muunneltavien ja monikäyttöisten tilojen suunnittelussa on otettu huomioon metsäasemalla tyypillinen ulkona työskentely.

Alakukun mukaan muunneltavuus on otettu huomioon esimerkiksi majoitustiloissa, joista voidaan muuntaa tarvittaessa ryhmätyötiloja.

Majoitustiloihin kuljetaan ulkokautta leveän räystään suojaamaa terassia pitkin. Kesäaikaan räystäät ja terassit mahdollistavat myös ulkona työskentelyn.

Helsingin yliopisto on investoinut uudisrakennuksiin noin 6 miljoonaa euroa. Varsinaisten rakennusten lisäksi niihin tehdään valmiiksi Living Lab -tutkimuksen mahdollistavat rakenteet.

Käytännössä tämä tarkoittaa erilaisten sähkö- ja putkivientien rakentamista mittauslaitteistoja ja näytteiden keräämistä ajatellen jo valmiiksi.

"Tarkoitus on tehdä samalla tutkimuksen mahdollistava alusta", Alakukku kertoo.

Hyytiälän metsäasema on erityisen tuttu Helsingin yliopiston metsätieteiden opiskelijoille, jotka viettävät asemalla aikaa kenttäkursseilla.

Aseman alueella sijaitsee myös Ilmakehätieteiden keskus INARin SMEAR II -mittausasema, joka mittaa muun muassa kasvihuonekaasuja ja ilmassa leijuvien pienhiukkasten pitoisuuksia ja virtauksia.

Uudessa rakennuksessa pienhiukkasten määrää voidaan Living Lab -rakenteiden avulla mitata myös eri huoneissa. Näin saataisiin merkittävää tietoa esimerkiksi puurakennuksen vaikutuksista sisäilmaan.

Yhteensä alueelle on tällä hetkellä tulossa neljä rakennusta: päärakennus opetus- ja ruokailutiloineen sekä majoitustilaa. Viidennelle rakennukselle on suunnitelmat ja paikka valmiina ja se voidaan tarpeen vaatiessa rakentaa myöhemmin.

Päämateriaalina on clt-massiivipuu. Puurakenteiden ja kaiken suunnittelun tavoitteena on pitää rakennuksen hiilijalanjälki mahdollisimman alhaisena.

Nyt nousevien rakennusten on tarkoitus kestää käyttöä ainakin seuraavat 150 vuotta.

Alakukku on toiveikas, että uudet rakennukset tulevat kestämään hyvin aikaa. Niiden ulkoasun suunnittelussa on otettu vaikutteita vanhoista hirsirakennuksista.

Katso uusin video: Kaikkia keinoja kokeillut metsänomistaja kehitti oman hirvenkarkotusliemen
Lue lisää

Miksi puusta ei rakenneta enemmän? Ylen MOT-ohjelma ruotii puurakentamisen ongelmia ja leimaa puurakentamisen tavoitteet ylioptimistisiksi

Puurakentamisen tosiasiat ovat ilmeisesti jääneet Betoniteollisuuden lobbauksen jalkoihin

Lankkukauppa tasaantuu

Puutalon akustinen suunnittelu on tärkeää – yksinkertaisen puurakentamisen massa ja jäykkyys eivät yleensä riitä täyttämään ääneneristävyysvaatimuksia