Metsä

Ruostesieni tuhosi kuusen lupaavan käpysadon – vitsausten nujertamiseen tarvittaisiin katovuosia

Ruostesieni-infektio on tuhonnut jopa kaksi kolmasosaa kuusen siemenviljelysten siemensadosta.
Jyrki Luukkonen
Kuusella oli tänä vuonna runsas käpysato, mutta tuholaiset pilasivat sadon.

Kuuselle odotettiin tänä vuonna erinomaista siemensatoa, mutta toisin kävi. Alkukesällä iloittiin runsaasta kukinnasta, mutta laaja ruostesieni-infektio on tuhonnut jopa kaksi kolmasosaa siemenviljelysten siemensadosta, arvioi Siemen Forelian toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen.

Tuho on poikkeuksellisen laaja. Se koskee erityisesti Etelä- ja Keski-Suomea ja sekä luonnonmetsiä että siemenviljelyksiä.

"Kaikkiaan sadon kunto on huono. Sen lisäksi, että ruostesienet ovat päässeet jylläämään, niin erilaiset hyönteistuholaiset ovat täydentäneet lopputulemaa", Pulkkinen sanoo.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijoiden mukaan toukokuun sateinen ja kolea jakso hyödytti ruostesieniä.

"Ensin oli lämmintä ja kukat kehittyivät avoimiksi, sitten tuli saderintamia. Ruostesienen kantaitiöt ovat levinneet tosi tehokkaasti laajalle alueelle", Luken tutkija Tiina Ylioja sanoo.

Kuusella yleisiä ruostesieniä ovat kuusentuomiruoste ja kuusentalvikkiruoste. Hyönteisistä kuusen siemensatoa verottavat etenkin käpykoisa, käpykääriäinen sekä paikoitellen kuusenkäpykärpänen, Ylioja kertoo.

Yleensä kuusella on hyviä käpyvuosia kerran tai kaksi vuosikymmenessä. Jos alkukesä on hyvin lämmin, kuusen silmut lähtevät erikoistumaan kukkasilmuiksi, jotka tuottavat käpysadon seuraavana vuonna. Viime vuosina kuusi on kukkinut tavallista useammin.

Vuosi 2018 oli lämmin ja edesauttoi runsasta kukintaa vuodelle 2019. Myös vuosi 2020, etenkin alkukesä, oli lämmin, ja tänä vuonna monella puulajilla oli runsas kukinta.

Usein toistuvat kukinnat voivat sotkea tavallisesti harvaa kukintarytmiä, sillä hyvä käpysato tarkoittaa myös otollisia olosuhteita tuholaisille, Ylioja huomauttaa.

"On spekuloitu, että harvoin toistuvat siemenvuodet ovat myös sopeumaa siihen, etteivät tuhohyönteiset pääsisi runsastumaan."

Ruoste kuivattaa kävyn, jolloin siemenet menettävät itämiskelpoisuutensa. Tänä kesänä myös kuivuus vaivasi puita.

Siementen ja sitä kautta taimien saatavuuteen tämän vuoden heikolla sadolla ei vielä ole vaikutusta. Varastoissa riittää siemeniä edellisen hyvän kukintavuoden jäljiltä, Pulkkinen arvioi.

Ongelmia voi sen sijaan olla edessä, jos kuusi kukkii hyvin lähekkäisinä tulevinakin vuosina.

Tuhohyönteispopulaatiot jylläävät metsissä, ja niiden painuminen alas vie aikaa. Hyvä kuusen kukinta seuraavinakin vuosina pitäisi kantaa voimissaan.

"Lähekkäin toistuvat käpyvuodet ovat suotuisia hyönteistuhonaiheuttajille. Tarvitaan useampi katovuosi, jotta hyönteisten kannat kääntyvät laskuun."

Kuusentuomiruosteen kannalta tilanne on monimutkaisempi, sillä laji vaihtaa isäntäkasvia. Vanhoissa kävyissä elävät itiöt tartuttavat tuomen lehdet, jotka varisevat maahan. Keväällä ne tuottavat kantaitiöitä, jotka puolestaan siirtyvät kuusen kukintoihin.

"Tiedämme, että tuomella tulee olemaan seuraavaksi runsas tartunta. Mutta kuinka hyvin se siirtyy takaisin kuuseen, riippuu kukinnan aikaisista sääolosuhteista", Ylioja selittää.

Ongelmaa yritetään hallita siemenviljelysten hoidolla, esimerkiksi pitämällä tuomi poissa viljelmiltä, mutta torjunta-aineita kuusentuomiruoste-epidemian torjumiseen ei toistaiseksi ole.

Katso uusin video: Kaikkia keinoja kokeillut metsänomistaja kehitti oman hirvenkarkotusliemen
Lue lisää

Kuusettumisen huippu taittunut, Pohjois-Suomessa metsiä uudistetaan männylle

Puun tuonti pysyi miljoonassa kuutiossa tammikuussa

Aarre: Kuusenkerkissä on vahvoja antioksidantteja – Nauti kerkkien hoitavista vaikutuksista teenä tai vaikkapa siirappina

Metsänviljely keino sopeutua ilmastonmuutokseen