"Suomen metsäpolitiikka päivitettävä" – Keitele Groupin Kylävainio: Päätöksenteko metsistä säilytettävä kansallisella tasolla omissa käsissämme

Juhlasavotan ohjelmassa Alajärvellä oli lukuisia hakkuunäytöksiä. Kuljettaja pysäytti välillä koneen, jotta hakkuujälkeen päästiin perehtymään kunnolla. Kuva: Johannes Tervo

Suomen metsiä koskeva päätöksenteko on säilytettävä jatkossakin kansallisella tasolla omissa käsissämme, vaatii Keitele Groupin sahateollisuuden liiketoimintajohtaja Matti Kylävainio.

Hän otti kantaa metsäpolitiikkaan perjantaina Alajärvellä, jossa Keitele Groupin Juhlasavotta-kiertue vieraili. Juhlasavotta kruunaa yrityksen merkkivuoden: Keitele Group täyttää 40 vuotta.

Lyhytkarvainen saksanseisoja Rapa oli Matti Kylävainion mukana, kun Keitele Groupin Juhlasavotan toritapahtumaa vietettiin perjantaina Alajärvellä. Kuva: Johannes Tervo

Kansallinen metsäpolitiikka tarvitsee päivityksen, Kylävainio sanoi.

Suomeen tarvitaan metsäpolitiikka, joka ”turvaa metsänomistajien oikeudet omaan metsäänsä, kestävän hakkuusuunnitteen mukaisen raaka-ainereservin sitä hyödyntävälle teollisuudelle ja ottaa huomioon myös luontoarvot”.

Tavoitteena pitää olla yleinen metsien käytön hyväksyttävyyden lisääminen, Kylävainio linjasi.

”Saha- ja puutuoteteollisuus ovat ratkaisu ilmastonmuutoksessa."

Ponsse on Keitele Groupin kumppani Juhlasavotan tapahtumissa. Oiva Puumala (vas.) ja Seppo Haukilahti perehtyivät Ponsse Ergo -harvesteriin Alajärven torilla. Kuva: Johannes Tervo

Keitele Groupin toiminta alkoi nimellä Keiteleen Teollisuussaha Oy.

”Elokuussa 1981 Keiteleellä sahattiin ensimmäiset pikkutukit pelkkahakkuri-pyörösahalinjalla asiakaslähtöiseksi sahatavaraksi”, Matti Kylävainio kertoi yrityksen alkuvaiheista.

Perheyhtiöstä on neljässä vuosikymmenessä kasvanut merkittävä aluetaloudellinen veturi, hän totesi.

”Laadukas, räätälöity sahatavara on aina käynyt kaupaksi suhdanteista riippumatta, ja yhtiö ei ole koko historiansa aikana joutunut lomauttamaan tai irtisanomaan henkilöstöään.”

Tänään Keitele Group on yksi Suomen suurimmista mekaanisen metsäteollisuuden yrityksistä.

Neljän vuosikymmenen aikana Keitele Group on tuottanut sahatavaraa yli 10 miljoonaa kuutiometriä. Puukauppatuloja konserni laskee maksaneensa metsänomistajille yli 1,5 miljardia euroa.

Yrityksen perustaja, teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio jakaa Keitele Groupin vetovastuun poikiensa Matti Kylävainion ja Mikko Kylävainion kanssa.

Tarkkuussahaus kiinnosti yleisöä. Kisassa piti sahata koivupölkystä 140 gramman painoinen kiekko. Osmo Paanasen tulos oli 144 grammaa. Kuva: Johannes Tervo

Kuukauden mittainen ja 13 paikkakunnalla pysähtyvä Juhlasavotta ulottuu sahakonsernin kaikille puunhankinta-alueille.

Savotta starttasi lokakuun puolivälissä Lapista, josta matka jatkui pohjalaismaakuntiin ja Keski-Suomeen.

Marraskuussa on vuorossa Savo. Kiertue päättyy 12.11. konsernin kotipaikkakunnalle Keiteleelle.

Hakkuunäytöksessä kuljettajan valintoja ja koneen toimintaa pystyi seuraamaan myös näytöltä, jonka ääressä Keitele Groupin korjuuvastaava Pekka-Jussi Jääskeläinen (vas.) sekä Ponssen Saksan ja Itävallan aluejohtaja Tuomo Moilanen kertoivat yksityiskohtia hakkuun etenemisestä. Kuva: Johannes Tervo

Kiertueen päätapahtumat ovat Alajärvellä, Keiteleellä ja Kemijärvellä eli paikkakunnilla, jossa Keitele Groupin tuotantolaitokset sijaitsevat.

Juhlasavotan kumppanina Keitele Groupilla on Ponsse. Metsäkonevalmistaja osallistuu tapahtumiin uusimmalla kalustollaan.

Hakkuunäytökset ovat osa 40-vuotiskiertuetta. Alajärvellä näytöksiä järjestettiin useita. Yleisöä riitti satamäärin sekä toritapahtumaan että hakkuille.

Projektipäällikkö Kimmo Viitamäki on Keitele Groupin Juhlasavotta-kiertueen vastaava mestari. Tapahtumia järjestetään 13 paikkakunnalla. Yleisöä on riittänyt, väki on viihtynyt ja jopa sää on suosinut, Viitamäki iloitsi. Kuva: Johannes Tervo

Etelä-Pohjanmaalle Keitele laajeni marraskuussa 2013, kun sahayhtiö osti alajärveläisen Myllyahon sahan maa-alueet, rakennukset ja konekannan.

Keitele Group on uudistanut sahalaitoksensa Alajärvellä perusteellisesti.

Alajärveläinen Elle-Olivia Sivula lastasi ajokonetta Ponssen osastolla toritapahtumassa. Teemu Vidgren kertoi vinkit simulaattorin käyttöön. Kuva: Johannes Tervo

Keitele Group on investoinut Alajärvelle yli 50 miljoonaa euroa ”tuotantokapasiteetin kokonaisvaltaiseen nostamiseen ja modernisointiin”, Matti Kylävainio kertoi.

Yrityksen tulo on ollut merkittävä asia koko seudulle, sanoo Alajärven kaupunginjohtaja Vesa Koivunen.

”Kymmenien miljoonien eurojen investoinnit ovat lisänneet alueellamme puukauppaa ja puunkäyttöä, kuljetuksia ja tavaroiden ostoja."

• Muodostuu kolmesta itsenäisestä yrityksestä. Emoyhtiö Keitele Forest Oy vastaa myös puunhankinnasta. Keitele Timber Oy on sahayhtiö ja Keitele Wood Products Oy valmistaa puutuotteita.
• Työntekijöitä noin 550. Työllistää kaikkiaan noin 2 150 ihmistä, kun välilliset työpaikat lasketaan mukaan.
• Tuotantolaitokset ja työntekijät: Alajärvi 70, Kemijärvi 120 ja Keitele 360 työntekijää
• Tukin käyttö, kolmen sahan yhteismäärä: noin 2,4 miljoonaa kuutiometriä
• Sahatavaran tuotanto (2021): runsaat miljoona kuutiometriä. Sekä Alajärvellä että Kemijärvellä syntyy tänä vuonna noin 300 000 kuutiometriä sahatavaraa männystä. Keiteleellä sahataan sekä mäntyä että kuusta, sahatavaran tuotanto noin 450 000 kuutiometriä.
• Vie sahatavaraa ja jatkojalosteita 40 maahan.
• Yli 93 prosenttia myynnistä kertyy vientimarkkinoilta.
• Tasavallan presidentin Sauli Niinistön myöntämä kansainvälistymispalkinto 2019.
• Liikevaihto (8/2021 päättynyt tilikausi): 356 miljoonaa euroa.
• Edellisestä tilikaudesta liikevaihto kasvoi yli 20 prosenttia.

Lue lisää:

”Iloitsemme, että Keitele on osa Alajärveä” – kaupunginjohtaja toivoo alueelle lisää puun jatkojalostusta

Keitele Groupin Ilkka Kylävainio kertoo vuonna 2013 aloitetun sahainvestoinnin hintalapun – katso video sahalta, joka tavoittelee 320 000 kuutiometrin vuosituotantoa

Sahayritykset uskaltavat taas investoida – suomalainen sahateollisuus harppoo nyt kiinni kilpailijoiden etumatkaa

40-vuotisjuhlaa viettävä Keitele Group tavoittelee 10 prosentin kasvua tänä vuonna – hintojen lasku painoi viime tilikauden tulosta