LÖYDÄ EHDOKKAASI: MT:n vaalikoneessa koko maan aluevaaliehdokkaat
Metsä

Lakkokello tikittää suhdannehuipulla viilettäneissä sahayrityksissä – Teollisuusliiton Aalto lakonuhasta: "Työrauha on myynnissä 200 pöydässä"

Mekaanisen metsäteollisuuden valtakunnallinen työehtosopimus päättyy vuoden lopussa. Ensi vuoden palkat ja työehdot ovat yksittäisten yritysten ja työntekijäliittojen käsissä.
Mikko Lehtimäki
Sahayrityksissä mietitään parhaillaan, millaisilla palkoilla ja työehdoilla ensi vuonna työskennellään.

Metsäteollisuuden työpaikoilla ollaan tänä syksynä aivan uudenlaisessa tilanteessa. Nykyisillä valtakunnallisilla työehdoilla tehdään mekaanisessa metsäteollisuudessa töitä tämän vuoden loppuun asti, mutta tammikuun alusta lähtien työehdoista sovitaan jokaisella työpaikalla paikallisesti. Valtakunnallista yleissitovaa työehtosopimusta ei ole enää tulossa, koska työnantajia aiemmin edustanut Metsäteollisuus ry ilmoitti, ettei se jatkossa enää neuvottele työehtosopimuksista.

Kemiallisen metsäteollisuuden suuryrityksissä neuvottelut ovat edenneet, mutta pk-yritysvaltaisessa mekaanisessa metsäteollisuudessa yrityskohtainen sopiminen on käynnistynyt vaihtelevasti. MT:n soittokierroksen perusteella osa yrityksistä neuvottelee palkansaajajärjestöjen kanssa, osa miettii, mitä tehdä, ja osa ei aio lainkaan ryhtyä neuvotteluihin.

Kaiken epävarmuuden keskellä näyttää olevan melko varmaa, ettei mitään valtakunnallista sopimusta tule.

"Neuvotteluihin ei ole työnantajaosapuolta. Metsäteollisuus ry ei ole sellainen eikä mitään uuttakaan metsäteollisuuden yhdistystä ole perustettu", sanoo työntekijöitä edustavan Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto.

Työntekijät olisivat halunneet jatkaa sopimista Helsingin kabineteissa kuten ennenkin, mutta tämä ei isojen metsäyhtiöiden määräämälle Metsäteollisuus ry:lle käynyt. Neuvottelupöydässä on nyt yksittäinen yritys ja toisella puolella Teollisuusliitto ja toimihenkilöiden ammattiliitto Pro.

"Työrauha on myynnissä yhden pöydän sijaan 200 pöydässä", Aalto tiivistää. "Jäseniämme työskentelee 200 mekaanisen metsäteollisuuden alan yrityksessä ja noin 30 yrityksen kanssa neuvottelut ovat käynnissä."

Työrauha eli käänteisesti lakkojen välttäminen on lähikuukausien kuuma kysymys. Teollisuusliiton verkkosivuilla todetaan yksiselitteisesti näin: "Jos valtakunnallista työehtosopimusta ei solmita, myös työrauha ja sen vastinpari työtaistelut siirtyvät paikalliselle tasolle. Silloin on todennäköistä, että yritys- ja työpaikkakohtaiset työtaistelut lisääntyvät."

Yrityskohtaiset lakot olisivat työntekijäpuolen keino vääntää työehtoja ja palkkoja toivottuun suuntaan. Kun Teollisuusliitto selvitti keväällä pääluottamusmiestensä näkemyksiä paikallisesta sopimisesta, metallialan edustaja kuvaili työntekijäpuolen huolta uudessa tilanteessa: "Työnantaja haluaa eroon yleissitovuudesta ja samalla kaikista eduista, mitä se on tuonut työntekijöille. Kustannussäästöjä haetaan ja aletaan polkemaan palkkoja."

Hanna Linnove
Riku Aallon johtama työntekijäjärjestö Teollisuusliitto on ollut aloitteellinen paikallisissa sopimusneuvotteluissa.

Uusien sopimusten aktiivinen osapuoli on ollut Teollisuusliitto. Se on kutsunut loppukesästä lähtien yrityksiä neuvotteluihin yhdessä Pron kanssa. Urakka on työläs sekä liitoille että yrityksille.

"Yritysten osaaminen näissä asioissa on ollut kohtalaisen puutteellista, toki poikkeuksiakin on. Kaikille ei ole myöskään selvää, mitä tarkoittaa, kun nykyinen työehtosopimus päättyy", Aalto sanoo.

Pk-yrityksillä ei ole samanlaista juridista osaamista tai kokemusta työsopimusasioissa kuin isoilla metsäteollisuusyrityksillä, jotka lisäksi palkkasivat Metsäteollisuus ry:n työmarkkina-asiantuntijat omiin leipiinsä.

Aallon mukaan Teollisuusliitolla ja Prolla on yhteinen pohjaesitys, jota kaikille alan yrityksille tarjotaan. "Lähtökohtana on ajatus, että alalla pitää olla yhteneväiset työehdot."

Aallon näkemyksen mukaan yrityskohtaiset sopimukset koskevat pääsääntöisesti kaikkia yrityksen työntekijöitä – myös niitä, jotka eivät kuulu ammattiliittoon.

Pentti Vänskä
"Asian eteen tehdään töitä joka päivä", sanoo Keitele Groupin toimitusjohtaja Ilkka Kylävainio.

Alan yritykset ovat varsin haluttomia kommentoimaan keskeneräistä tilannetta julkisesti. "Asian eteen tehdään töitä joka päivä", sanoo Keitele Groupin toimitusjohtaja Ilkka Kylävainio. Entä menivätkö asiat parempaan vai huonompaan suuntaan, kun sopiminen siirtyi paikalliseksi? "Sen olen sanonut, että Puu- ja erityisalojen liiton aikana toimittiin herrasmiesmäisesti. Teollisuusliitosta ei voi sanoa samaa."

Kylävainio muistuttaa, ettei yritys ole 40 vuoteen lomauttanut työntekijöitä tai urakoitsijoita. Etelä-Pohjanmaalla toimivan Luoman Puutuotteen toimitusjohtaja Pekka Luoma puolestaan korostaa, ettei huonoa palkkaa voi maksaa, sillä työntekijät hakeutuvat siinä tapauksessa muualle töihin. "Hyville työntekijöille löytyy töitä."

Luoman mukaan työrauhan säilyminen on tärkein asia. "Emme käy paikallisia neuvotteluja."

Neuvottelurumbasta huolimatta Teollisuusliiton Riku Aalto on yhdestä asiasta Metsäteollisuus ry:lle kiitollinen. "Nyt meidän jäsenemme tiedostavat aiempaa paljon paremmin työehtosopimuksen merkityksen. Jäsenmäärämme on lähtenyt kasvuun tällä toimialalla ja teemme myös aktiivista jäsenhankintaa."

Johannes Tervo
Toimitusjohtaja Pekka Luoman mukaan Luoman Puutuote ei käy paikallisia neuvotteluja liittojen kanssa lainkaan.

Lue myös:

Kommentti: Työntekijöiden viimeinen voimakeino olisi yrityskohtainen lakko

Katso uusin video: Kannattaako pienpuut katkoa kuiduksi vai kasata kaikki energiapinoon?
Lue lisää

Siklan tuotanto pyörii liki normaalisti – yhtiön tes-kuviot kiinnostavat alalla laajemminkin

Lakko alkoi Siklaelementin tehtailla – kolme muuta puunjalostusyritystä hakee neuvotteluratkaisua

SAK:n Elorannan mukaan UPM:n johto toimii omistajien etua vastaan

Sopu on aina riitaa parempi