Metsänomistajat kantelivat riistakeskuksesta oikeusasiamiehelle
Metsänomistajien mukaan metsästystä ohjataan Pohjois-Karjalassa virheellisesti vain yhdenvertaisuutta korostaen pinta-alaperusteisesti.
Hirvieläimen pyyntiluvan myöntää Suomen riistakeskus. Kuva: Markku VuorikariMetsänomistajat moittivat hirvenmetsästyksen ohjausta Pohjois-Karjalassa ja kantelivat eduskunnan oikeusasiamiehelle.
Kuuden metsänomistajan kantelu koski riistakeskuksen Pohjois-Karjalan aluetoimiston ja riistapäällikön menettelyä sekä Lieksan ja Polvijärven riistanhoitoyhdistyksiä.
Kantelu tuli vireille tämän vuoden toukokuussa, ja oikeusasiamies teki ratkaisun asiassa marraskuun alussa.
”Tihentymäalueilla kannattavan metsätalouden harjoittamisen edellytykset ovat käytännössä olemattomat.”
Pohjois-Karjalan alueen hirvikanta on jakautunut poikkeuksellisen epätasaisesti ja maakunnasta löytyy pahoja hirvitihentymiä, kantelussa todetaan.
”Tihentymäalueilla kannattavan metsätalouden harjoittamisen edellytykset ovat käytännössä olemattomat.”
Metsänomistajien mukaan metsästystä ohjataan alueella virheellisesti: alueellisia eroja tai tihentymiä ei oteta huomioon lupia jaettaessa. Pyyntiluvat jaetaan luvanhakijoita yhdenvertaisesti kohtelevan jyvitystaulukon mukaan, joka suhteuttaa kaatolupamäärät pinta-alaan ja jakaa tasaisesti eri alueiden kesken.
He esittävät verotuslohkojen käyttöönottoa, jolloin riistanhoitoyhdistyksen alue jaettaisiin hirvitiheyden perusteella verotuslohkoihin ja kaatolupien määrä mitoitettaisiin lohkoille todellisen hirvitiheyden mukaan.
Riistakeskuksen Pohjois-Karjalan aluetoimisto tai riistapäällikkö ei ole menetellyt lupaharkinnassaan tai riistanhoitoyhdistyksen ohjaamisessa lainvastaisesti.
Riistakeskus kertoo omassa lausunnossaan, että mikäli riistanhoitoyhdistyksen eri alueiden verotustarpeet eroavat pitkän aikavälin tarkastelussa merkittävästi toisistaan, kannanhoidon ja pyyntilupaharkinnan kannalta voi olla perusteltua jakaa riistanhoitoyhdistys verotusteholohkoihin.
”Kantelussa tarkoitetut riistanhoitoyhdistykset eivät ole esittäneet verotusteholohkojen perustamista”, toteaa riistakeskus omassa lausunnossaan. Myöskään alueen riistapäällikkö ei ole katsonut tarpeelliseksi sellaisia perustaa.
Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin katsoo ratkaisussaan, että riistakeskuksen Pohjois-Karjalan aluetoimisto tai riistapäällikkö ei ole menetellyt lupaharkinnassaan tai riistanhoitoyhdistyksen ohjaamisessa lainvastaisesti.
Hirvieläimen pyyntiluvan myöntää Suomen riistakeskus. Lupia myönnettäessä on huolehdittava, että hirvieläinkanta ei metsästyksen johdosta vaarannu ja että hirvieläinten aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisina.
Edellä mainituilla perusteilla apulaisoikeusasiamies Sakslin katsoi, että kantelu ei anna aihetta oikeusasiamiehen toimenpiteille eikä asiaa tutkita enempää.
Kantelijoita pyydettiin huomioimaan, että kantelua oikeusasiamiehelle ei ole tarkoitettu tuomioistuinmenettelyä korvaavaksi menettelyksi. Oikeusasiamies ei voi muuttaa viranomaisen tai tuomioistuimen päätöstä.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
