Kelirikkoleimikoista on paikoin huutava pula – puunkorjuu kaipaa pikaisesti kunnon pakkasia

Konekarhut Oy:n Pasi Karhu ajoi puuta keskiviikkona Joensuun Enossa. Tällä viikolla Enossa on ollut pakkaspäiviä, mutta ennusteet lupaavat lämpenevää ja plusasteita. Kuva: Lari Lievonen

Syksyn leudot ja kosteat säät ovat pehmentäneet metsäpohjia ja teitä jo niin paljon, että metsäkoneketjuja on jouduttu pysäyttämään, kun korjuukelpoisia kohteita ei ole ollut tarjolla.

Puunostajien kilpailu välittömästi korjuukelpoisista kelirikkoleimikoista on kiristynyt entisestään, mikä on nostanut kyseisten kohteiden hintoja.

Konekarhut Oy:n Pasi Karhu ajoi puuta mäntyvaltaiselta päätehakkuulta tienvarsivarastoon tällä viikolla Joensuun Enossa.

"Muutama päivä on ollut pikkupakkasta, mutta sääennusteet näyttävät taas lämpenevää, joten talvikohteille ei vielä päästä", Karhu kertoo.

Konekarhuilla työtä on toistaiseksi riittänyt, mutta kaikilla metsäkoneyrittäjillä ei Pohjois-Karjalassa ole yhtä hyvä tilanne.

"Kollegoja on jo joutunut jäämään kotiin, kun korjuukelpoisia kohteita ei ole ollut."

Leutojen ja sateisten säiden jatkuessa sivuteiden kunto ei kestä puutavara-autoilla ajoa.

"Jos autolla ei tukkia päästä hakemaan, silloin loppuu työ myös meillä metsäkoneilla", Karhu sanoo.

Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen johtajan Harri Välimäen mukaan kelirikkokelpoisten leimikoiden kauppa käy, ja kesän jälkeen puukaupan painopiste on heilahtanut vahvasti tukin puolelle.

Viime talvi oli poikkeuksellisen kehno puunkorjaajille myös Pohjois-Karjalassa, joten talvileimikoita jäi ostajille varastoon.

"Talvikohteiden osalta kysyntä on heikkoa, kun ei ole mitään käsitystä, millainen talvesta tulee", Välimäki sanoo.

Vaikka kauppatahti on syksyn mittaan Pohjois-Karjalassa kiihtynyt, ollaan yhdistyksen alueella edelleen noin 20 prosenttia jäljessä viimevuotisesta.

Pohjois-Pohjanmaalla toimivan metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan johtaja Maunu Kilpivaara laskee, että puukauppamäärä kasvoi elo–lokakuussa yhdistyksen alueella peräti 27 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan jaksoon.

"Kelirikkoleimikoista on huutava pula. Kun puukaupat on tehty, niin monesti heti samana päivänä koneet ovat metsässä. Nyt eletään kädestä suuhun", Kilpivaara kuvaa tilannetta.

Kelirikkoleimikoissa vallitsevat hänen mukaansa myyjän markkinat, mikä näkyy tukkien hinnoissa.

"Marraskuussa parhaat hintakirjaukset ovat olleet meillä 62,5 euroa sekä mänty- että kuusitukilla. Myös runkohintakauppaa on tehty hyvillä hinnoilla."

Pohjois-Pohjanmaalla vettä on tänä syksynä saatu ja märkää riittänyt.

"Kalajoen virtaama on ollut korkeimmillaan seitsenkertainen normaaliin verrattuna", Kilpivaara kertoo.

Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen metsäpäällikön Vesa Orjasniemen mukaan hiljaisen alkuvuoden jälkeen puumarkkinoilla on hyvä vire. Puunmyyntisuunnitelmia yhdistyksen alueella on tehty 15–20 prosenttia enemmän kuin viime vuonna tähän aikaan.

Toistaiseksi varsinaiselta kelirikolta on Kanta-Hämeessä vältytty, mutta ihan hilkulla ollaan, Orjasniemi kertoo.

"Huonommilla teillä on ollut ongelmia, eivätkä kaikki kesäleimikot enää kanna."

Puun kysyntää hän kuvaa kauttaaltaan hyväksi.

"Kelirikkoleimikot menevät kyllä heti korjuuseen, kun sellaisia tarjolle tulee."

"Myös talvileimikoista on saatu ostajilta tarjouksia, mikä kertonee, ettei kaikilla ostajilla ole varantoja paljon."

Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ovat ostaneet koko maassa alkuvuonna puuta yksityismetsistä 12 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna tähän aikaan.

Tammi–helmikuussa kauppamäärä oli peräti 45 prosenttia viimevuotista pienempi. Syynä olivat muun muassa työtaistelujen aiheuttamat tuotannon pysäytykset tehtailla.

Kahdeksana viime viikkona Metsäteollisuuden ostot ovat ylittäneet viime vuoden vastaavan viikon määrät.