Kalateille haetaan parhaita paikkoja

OULU (MT)

Kalateiden ja erityisesti niiden suuaukkojen sijoittelu vaikuttaa ratkaisevasti siihen, nouseeko lohi niihin vai ei. Virtaamaa tulee olla riittävästi, ja sen on oltava reilusti suurempi kuin joen muu virtaus.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (Rktl) tutki lohien liikkumista Iijoen voimalaitoksilla viime ja toissa kesänä.

Tutkija Panu Orell Rktl:stä kertoo, että lohet hakeutuivat virtaaviin paikkoihin tai niiden reunamille.

Aivan voimalan alle kalat eivät menneet.

Tulosten perusteella voidaan jo päätellä, että kalatien suuaukko tulisi sijoittaa noin 50 metrin päähän voimalasta.

Samalla selvisi sekin, että ainakin yhdessä tapauksessa kalatietä oli kaavailtu luultavasti väärälle puolelle jokea. Sinne tie olisi helpompi rakentaa. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että lohet eivät sinne hakeudu.

Tutkimuksessa sijoitettiin radiolähettimet joelta tai sen edustan merialueelta pyydettyihin lohiin, jotka olivat kooltaan 5–15-kiloisia. Kaikkiaan lohia oli tutkimuksessa 74.

Iijoki on yksi Suomen kolmesta kalatiestrategiaan valitusta joesta. Muut kaksi ovat Kymijoki ja Kemijoki.

Iijoen kalatiet 2011–13 -hankkeen päällikkö Arto Hirvonen Pohjois-Pohjanmaan elykeskuksesta sanoo, että tutkimuksessa huomattiin vaellushaluisen kalakannan merkitys.

Iijoesta pyydetyt lohet pyrkivät nousemaan omaan jokeensa selvästi määrätietoisemmin kuin jokisuulta tai mereltä pyydetyt lohet.

Keskiviikkona julkistettu, Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen tilaama tutkimus täydentyy toisella tutkimushankkeella, jossa Rktl:n tekemiä havaintoja yhdistellään virtaamatietoihin kaksi- ja kolmiulotteisissa malleissa.

Vaelluskalan palauttaminen Iijokeen kestää kymmeniä vuosia, varoitti Orell.

Vielä kalateiden valmistumisen jälkeenkään ei tulla toimeen ilman mittavia tukitoimia kuten lohien siirtoja voimalaitosten ohi.

Nyt tutkitun kalatien suuaukon sijoittelun lisäksi kriittisiä paikkoja ovat voimalan yläpuoliset purkuaukot ja lohien paluureitit.

Lohet tulisi ohjata liikkumaan ripeästi koskien yli. Jos ne jäävät empimään suvantoihin, ne tulevat syödyiksi. Hyviä lisääntymisalueita Iijoen keski- ja yläjuoksulla kyllä on. Alkuperäisen lohikannan säilyminen on Iijoen toinen vahvuus.

Iijoen kalateille päästään hakemaan ensimmäisiä lupia jo tänä keväänä. Luvat saadaan luultavimmin vuonna 2015, jonka jälkeen kalateiden paikkoja voidaan Hirvosen mukaan vielä hienosäätää.

Kulkuteiden avaaminen koko jokeen maksaa 15 miljoonaa euroa. Hyödyn matkailulle ja virkistyskäytölle sanotaan olevan moninkertainen. Ennen Iijokea kalateiden rakentaminen saataneen käyntiin Kymijoella, jossa vaelluskalan on ylitettävä vain yksi voimala. Siellä rakentamaan saatetaan päästä jo ensi vuonna.

JOUKO RÖNKKÖ

Avaa artikkelin PDF