Metsäkatoa on vaikea pysäyttää vapaaehtoisilla julistuksilla – "Toimet saatava osaksi kauppasopimuksia"

Glasgown ilmastokokouksen yhteydessä marraskuussa yli 110 valtiota allekirjoitti aiesopimuksen metsäkadon pysäyttämiseksi. Nähtäväksi jää, muuttuvatko hyvät aikeet tositoimiksi. Kuva: Kiara Worth

Maailma ei ole onnistunut pysäyttämään metsäkatoa. Tällä kertaa metsien häviämistä pyritään hillitsemään Glasgown marraskuisessa ilmastokokouksessa solmitulla aiesopimuksella.

Sen allekirjoitti yli 110 maata, jotka edustavat 85 prosenttia maailman metsäalasta. Mukana ovat muun muassa metsäkadon kanssa kamppailevat Brasilia, Indonesia, Kongon demokraattinen tasavalta ja Venäjä sekä talousmahdit Yhdysvallat ja Kiina.

Ympäristöjärjestöt pitävät aiesopimuksen tehoa heikkona. Vastaavia julkistuksia on tehty aiemminkin, mutta metsäkato on paikoin jopa kiihtynyt. Ympäristöjärjestö Greenpeacen mielestä julistus antaa taas vain kymmenen vuotta lisäaikaa metsien hävittämiseen.

"Koska julistus ei ole sitova, on sen toimeenpano jokaisen maan omalla vastuulla ilman seurantaa. Tämä tietenkin heikentää julistuksen uskottavuutta", sanoo metsä- ja kehitysyhteistyöasiantuntija Maija Kaukonen ympäristöjärjestö WWF:stä.

Metsäkatoa seurataan YK:n maatalousjärjestön FAO:n maailmanlaajuisen metsäkartoituksen yhteydessä. Lisäksi mailla on omia kansallisia metsä- ja ilmasto-ohjelmia.

"Avoimuutta tarvitaan lisää julistuksen toimeenpanon raportoimiseksi ja seuraamiseksi", toteaa kehityspolitiikan neuvonantaja Vesa Kaarakka ulkoministeriöstä.

Ilmastokokouksessa sovittu kunnianhimoinen tavoite on pysäyttää metsien häviäminen ja metsien tilan heikkeneminen vuoteen 2030 mennessä.

Kaarakan mukaan se onnistuu vain puuttumalla metsäkadon perussyihin eli metsien raivaukseen pelloiksi ja karjatalouteen. Myös kestämätön polttopuun korjuu ja puuhiilen tuotanto sekä laittomat hakkuut pitäisi saada kuriin.

"Metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä torjuvat toimet on saatava osaksi kauppasopimuksia ja kansallisia kehityssuunnitelmia. Päättäjien on laadittava metsien kestävää käyttöä ja suojelua lisääviä lakeja ja muita toimenpiteitä sekä valvottava niiden toimeenpanoa."

Myös alkuperäis- ja paikallisväestöjen aseman vahvistaminen on tärkeää. Heidän hallinnassaan olevat metsät ovat usein kestävämmin käytettyjä kuin muiden omistajaryhmien.

Suomi on allekirjoittanut julistuksen, mutta ei ole mukana rahoituslupauksessa. Siinä 12 maata lupasi noin 10,5 miljardia euroa metsien tilan heikkenemisen torjuntaan. Lisäksi yksityinen sektori lupasi ponnisteluihin 6,4 miljardia euroa. Rahasta noin 1,5 miljardia euroa osoitetaan alkuperäis- ja paikallisyhteisöille.

Kaarakan mielestä rahoitussitoumukset lisäävät julistuksen uskottavuutta ja vaikutusta.

Suomen metsien hoitoon ja käyttöön julistus ei juuri vaikuta. On silti muistettava, että meilläkin katoaa metsää noin 10 000 hehtaaria vuodessa pellonraivauksen ja rakentamisen takia. Metsäluonnon monimuotoisuuden heikkenemistä ei myöskään ole saatu pysäytettyä.

WWF:n mielestä Suomen tulisi laatia suunnitelma, jolla Glasgown metsäjulistus käytännössä toteutettaisiin. Kaukonen muistuttaa, että suomalaisten kulutustavat aiheuttavat metsäkatoa kaukomaissa. Maahan tuodaan jatkuvasti muun muassa kahvia, soijaa, puutuotteita, luonnonkumia, palmuöljyä ja naudanlihaa.

EU taistelee metsäkatoa vastaan ajamalla lainsäädäntöä, joka estäisi trooppisten metsien katoa aiheuttavien tuotteiden tuomisen EU-alueelle. Vastaava prosessi on meneillään Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa.

FAO:n arvion mukaan vuosittain katoaa noin kymmenen miljoonaa hehtaaria metsää. Alue vastaa Portugalin pinta-alaa. Osa katoavasta alasta hyvitetään istutusmetsillä ja erilaisilla kompensaatioilla, joten totaalihävikki on noin viiden miljoonan hehtaarin luokkaa.

Lue myös:

Komissio haluaa kitkeä EU-markkinoilta metsäkatoa edistävät tuotteet – tuontituotteiden lähtömaat jaettaisiin riskiluokkiin

EU haluaa metsäkadon kuriin ja se voi vaikuttaa maatalouteen ja metsänhoitoon myös Suomessa – MTK pelkää byrokratian kasvua

MT paikan päällä Glasgown ilmastokokouksessa: Metaanipäästöt ja metsäkato halutaan kuriin, Brasilia lupailee valtavia päästövähennyksiä maatalouteen – "Kaikki valtiot eivät ole liikkeellä ketunhäntä kainalossa"

"Metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä torjuvat toimet on saatava osaksi kauppasopimuksia." VESA KAARAKKA