Metsä

EU haluaa metsäkadon kuriin ja se voi vaikuttaa maatalouteen ja metsänhoitoon myös Suomessa – MTK pelkää byrokratian kasvua

Suomi on EU:n harvoja maita, missä metsät edelleen vähenevät pellonraivauksen ja rakentamisen takia.
Nelson Almeida / Lehtikuva
Metsäkadon suurin syy maailmalla on metsien raivaaminen maatalousmaaksi.

Euroopan komissio alkaa torjua metsäkatoa, jota esiintyy myös Suomessa. Asetuksen käytännön vaikutukset ovat vielä auki.

Maailmanlaajuisesti metsäkato liittyy pääosin maatalouteen, joka valtaa tilaa metsiltä. Siksi EU nostaa metsäkadon ehkäisyssä keskeiselle sijalle soijan, naudanlihan, palmuöljyn, kaakaon, kahvin ja puun.

EU:n tarkoitus on rakentaa järjestelmä, jossa kyseisten tuotteiden tuonti EU-alueelle vaatii todistuksen ilman metsäkatoa tapahtuneesta tuotannosta.

Säännöt koskisivat myös noista tuotteista jalostettua nahkaa, suklaata ja huonekaluja.

EU aikoo jakaa maat kolmeen riskiluokkaan metsäkadon suhteen. Tarkastusvaatimukset vaihtelevat riskin mukaan.

Käytännössä yhtiöiden olisi tiedettävä tarkat sijainnit, joissa niiden tuotteet on valmistettu. Sillä ne pystyvät osoittamaan, ettei tuotteiden valmistus ole edistänyt metsäkatoa.

Asetukseen sisältyy mahdollisuus langettaa sakkoja sääntörikkomuksista. Sakko voisi olla jopa 4 prosenttia yhtiön vuotuisesta liikevaihdosta.

Säännöt metsäkadon ehkäisemisestä koskisivat myös EU-maita. Se voi aiheuttaa vaikeuksia Suomelle, sillä Suomi kuuluu niihin harvoihin EU-maihin, joissa metsät vähenevät.

Suomessa metsiä raivataan rakentamisen ja pellonraivauksen tieltä. EU:n laskennassa mukana on vain pellonraivaus, jota Suomessa tehdään noin 4 000 hehtaarin verran vuodessa.

Asetus koskisi tämän vuoden alun jälkeen raivattuja peltoja. Vaikka EU:n metsäkatoasetuksen tulkinnat ja yksityiskohdat ovat vielä auki, selvää on, että se vaikeuttaisi pelloksi raivatun alueen käyttöä ja raivauksesta tulevan puun myyntiä.

"Tuolla puumäärällä ei ole suurta merkitystä kokonaisuuden kannalta. Yksittäiselle puunmyyjälle sen merkitys voi silti olla suuri", toteaa neuvotteleva virkamies Tatu Torniainen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Maailmalla metsäkato etenee kovimmalla vauhdilla Afrikassa. Sen sijaan Etelä-Amerikassa pahin metsien raivausinto näyttäisi jääneen taakse. Silti metsien tuhoaminen jatkuu edelleen myös siellä.

Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa metsäala on kasvussa. Paras tilanne on Aasiassa, mistä kiitos kuuluu etenkin Kiinalla, joka on panostanut tosissaan metsien viljelyyn.

EU:n metsäkadon vähentämissuunnitelmaan kuuluu monia elementtejä, joiden tulkinta on vielä auki.

Yksi sellainen on laajojen avohakkuiden välttäminen. Mukana on myös ajatus metsien tilan heikentämisen pysäyttämisestä.

Metsätaloudesta elävälle Suomelle noilla tulkinnoilla on suuri merkitys.

MTK:n muistuttaa, että asetus vaikuttaa EU:n jäsenmaihin hyvin eri tavoin. Osa maista on riippuvaisia soijasta, jonka tarjontaa EU:n asetus voi vähentää. Suomi taas ostaa paljon puuta Venäjältä.

Meneillään on myös useita samansuuntaisia yritysvastuu- ja ympäristöhankkeita, joiden yhteisvaikutuksena saattaa olla byrokratian merkittävä kasvu.

"Vaikka tavoite on hyvä, meillä on huoli siitä, miten kokonaisuus hoidetaan mahdollisimman joustavasti. Lasketaanko esimerkiksi raivatun ja toisaalta metsitetyn pellon alat yksittäisten tilojen vai laajempien kokonaisuuksien osalta", kysyy johtaja Juha Ruippo MTK:sta.

Metsäteollisuus ry. korostaa, että kestävä metsätalous ei aiheuta metsäkatoa. Järjestön mukaan nykyiset seurantajärjestelmät varmistavat riittävästi puun alkuperää.

Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi kantaa huolta siitä, että EU:ssa on valmistelussa useita lainsäädäntöaloitteita, jotka ohjaavat metsien käyttöä. Aloitteista tulevat erilaiset määritelmät ja vaatimukset luovat epävarmuutta ja tulkinnanvaraisuutta metsien käyttöön.

Ympäristöjärjestöjen mukaan ehdotus on oikean suuntainen mutta riittämätön. Niitä huolettaa muiden elinympäristöjen, kuten savannien ja kosteikkojen säilyminen.

WWF:n suojelun neuvonantaja Jussi Nikula pitää puutteena myös, että EU:n listalta puuttuvat esimerkiksi maissi ja luonnonkumi.

Komission esitykset menevät seuraavaksi EU-parlamentin ja jäsenmaiden käsiteltäväksi. Asetuksen hyväksymiseen menee pari vuotta.

Katso uusin video: Kannattaako pienpuut katkoa kuiduksi vai kasata kaikki energiapinoon?
Lue lisää

Yhteistyö on maaseutunuorten juttu: "Voitaisiin unohtaa alueiden ja tuotantosuuntien rajat”

MTK:n Mäki-Hakola uskoo, että taksonomian ympäristökriteerejä ei ole lähiaikoina luvassa – "Koitetaan saada sinne metsäosaamista mukaan"

EU ryöstöretkellä Suomen metsissä

Metsänomistajille erävoitto EU:sta – taksonomian hurjina pidetyt ympäristökriteerit ovat ottamassa aikalisän, komissio etsii lisää metsäosaamista paketin valmisteluun