Energiapuuterminaalien tarve kasvaa etelässä – välivarastointi takaa lämpölaitoksille jatkuvan ja tasalaatuisen hakevirran

Vapon operaatiopäällikkö Jari Stenvall esitteli lokakuussa pari vuotta sitten Mäntsälään rakennettua terminaalia. Kuva: Hanna Linnove

Vuodenajoittain vaihtuvat korjuukelit sekä hallituksen esittämä kivihiilen polttokielto vuoteen 2029 mennessä lisäävät energiapuun välivarastojen eli terminaalien tarvetta Etelä-Suomessa.

Terminaaleja tarvitaan varmistamaan lämpölaitosten jatkuva hakkeen saanti etenkin talven pakkaskausien aikana.

"Terminaalien etuna on tasainen hakkeen laatu. Haketamme varastoitua puuta vain kulloisenkin tarpeen mukaan", kertoo Vapon operaatiopäällikkö Jari Stenvall.

Terminaalin perustaminen ja sopivan paikan löytäminen ei kuitenkaan ole helppoa tai edullista. Jotta terminaali voi olla kannattava, tulee sen läpi kulkevan puumäärän olla suuri.

"Vaikka terminaalin perustuskulut ovat suuret, ovat ne välttämättömiä, jos halutaan käyttää metsäenergiaa talvella. Lämpölaitosten on ymmärrettävä, että jatkuva haketusketju ei onnistu käytännössä vaan tarvitaan myös välivarastoja", toteaa Biomurskaus Oy:n toimitusjohtaja Petteri Pärhä.

Vapo rakennutti muutama vuosi sitten kuuden hehtaarin terminaalin Mäntsälään.

"Nyt rakennamme Heinolaan kolmen hehtaarin terminaalia, mutta tarvitsemme vielä yhden tai kaksi uutta Mäntsälän kokoluokan terminaalia eteläisen Suomen tuleviin tarpeisiin. Vihti ja Lapinjärvi ovat selvitystyön alla", toteaa Stenvall.

Aina terminaalin käyttöönotto ei suju suunnitelmien mukaan.

Koskitukin Mäntsälän terminaalia vuokraavalla ja yritykselle urakoivalla Biomurskauksen Pärhällä on kokemusta asiasta.

"Olemme jääneet jumiin logistiikan kanssa. Kaksinumeroisille teille ei saakaan rakentaa enää uusia liittymiä, joten joudumme kierrättämään kuljetukset pidemmän ja pienemmän tien kautta, jonne ei ole mitään asiaa isommalla kalustolla."

Pärhä pistää terminaalin logistiikkavaikeudet kuitenkin omaan piikkinsä.

"Kehotan ottamaan yhteyttä kaikkiin mahdollisiin viranomaisiin ennen terminaalin rakennustöiden aloittamista. Suunnitteilla oli 3–4 toimijan terminaali, mutta se muuttui yhdeksi."

Energiapuun käyttömäärät nousevat Stenvallin mukaan koko ajan, vaikka puunhankinta ja energiapuun saanti asettavat haasteensa.

"Nyt ja tulevina vuosina energiapuulle on luvassa hyvä kysyntä", Stenvall lupaa.

Energiapuun kasvavaa kysyntää puoltavat Helenin suunnitelmat biomassan käytön lisäämisestä.

Helen ilmoitti lokakuussa suunnittelevansa Helsinkiin 120 MW:n biolämpölaitosta, jonka pääpolttoaineena olisi pelletti. Lisäksi se suunnittelee Helsinkiin kahta muuta biolämpölaitosta, joissa polttoaineena käytettäisiin haketta.

Näistä kolmesta suunnitteilla olevasta laitoksesta yksi tai kaksi toteutetaan vuoteen 2025 mennessä.

Uusien biolämpölaitosten rakentaminen lisää myös terminaalien tarvetta, jotta energiantuotannon toimintavarmuus säilyy.

"Laitoksia tarvitaan lisää, jotta pystymme lisäämään uusiutuvien energiamuotojen käyttöä ja samalla vähentämään energiantuotannon päästöjä", kertoo liiketoiminnan kehityspäällikkö Jusa Timgren Helenistä.

Biomassan käytön lisäämisen taustalla on Helsingin päätös sulkea Hanasaaren voimalaitos vuoden 2024 loppuun mennessä sekä hallituksen nyt eduskunnan käsittelyssä oleva lakiesitys, jonka mukaan kivihiilen käytöstä luovutaan Suomessa vuonna 2029.

"Polttamisesta pitää päästä eroon pitkällä aikavälillä. Uskon, että bioenergian käyttö on vain välivaihe, mutta tällä hetkellä se on paras muoto korvata fossiilisia polttoaineita", Timgren toteaa.

Helen käytti viime vuonna noin 46 000 tonnia puupellettejä, mikä vastaa noin 15 prosenttia Suomen pellettien käytöstä.

Hyötypaperi kaipaa pitkäjänteistä polttoainepolitiikkaa – "Kannattavin polttoaine vaihtelee jatkuvasti"