
Männynsiementen hyvä itävyys päästi käpyjenkerääjät töihin
Koillismaalla käpyjen keräys kannatti käynnistää, koska siementen itävyys on yli 90 prosenttia.
Monen alan töitä tehnyt Timo Karvonen kerää käpyjä aina, kun keräys järjestetään. Tänä syksynä hän on kalunnut männynlatvoja harvennushakkuilta. Kuva: Pekka Fali
Kerättävien käpyjen täytyy olla vähintään kolmen sentin pituisia, eivätkä ne saa olla käyriä tai vioittuneita. Kuva: Pekka FaliTimo Karvonen potkaisee maassa makaavalta männynlatvalta lumet pois ja nostaa sen silmäiltäväksi. Ilme kirkastuu, kun latvassa on toistakymmentä isohkoa käpyä. Napakka ote, naps, ja käpy sujahtaa olalla roikkuvaan keräyspussiin.
Tapion Siemenkeskus on hankkinut metsikkösiementä lokakuun alusta asti, kertoo siemenhuollon asiantuntija Sakari Pönniö. Tavoite on saada kasaan vuoden loppuun mennessä 50 000–60 000 litraa männynkäpyjä alueelta, jossa siemenviljelyssiementä ei ole tarpeeksi. Se tarkoittaa Kuusamoa, Taivalkoskea sekä Pudasjärven itäosia. Koillismaata pohjoisemmastakin siementä kerättäisiin, jos satoa olisi.
Käytännössä käpyjen keräykset järjestävät paikalliset metsänhoitoyhdistykset, jotka näyttävät kerääjille sopivat paikat.
Käpyjä ei kerätä joka vuosi. Tänä syksynä keräys käynnistettiin, sillä männynkäpyjen siementen itävyys on testeissä todettu harvinaisen hyväksi. Siihen on vaikuttanut muun muassa riittävän lämmin alkukesä.
"Siementen itävyys on yli 90 prosenttia", Taivalkosken metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Teuvo Puolakanaho kertoo.
Edellisen kerran Taivalkoskella kerättiin käpyjä vuonna 2012.
"Vaikka olisi paljon käpyjä, niissä ei välttämättä ole paljon siemeniä", Puolakanaho muistuttaa. Ja vaikka siemeniä olisi runsaasti, niiden itävyys ei aina ole hyvä.
Käpyjä voi kerätä melko lyhyen aikaa. Syksyllä keräystä ei voi aloittaa ennen kuin siemen on tuleentunut ja itävyydet testattu. Aikaisintaan keräämään päästään syyskuussa.
Kun lumi peittää maan, keräys lopetetaan, sillä se kävisi liian työlääksi. Keväällä käpyjä voidaan kerätä taas lumen sulettua huhtikuun alun tienoilla.
59-vuotias Karvonen on kerännyt käpyjä pikkupojasta asti.
"Käpymettään lähden aina kun mahdollista", hän sanoo. Parhaimpina syksyinä hän on kerännyt 4 000 litraa.
Viime torstaihin mennessä Karvonen oli kerännyt 500 litraa käpyjä. Käpylitrasta hän saa tänä päivänä euron.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
