Kestävän metsätalouden kemera-tukea jää käyttämättä kahdeksan miljoonaa euroa

Raskaat ojitus- ja tiehankkeet eivät ole edenneet tavoitteiden mukaisesti. Kuva: Studio Korento - Harri Mäenpä

Kestävän metsätalouden rahoitusta uhkaa tänä vuonna jäädä käyttämättä 8 miljoonaa euroa. Jos tukea ei jatkossakaan saada metsissä käytettyä, valtio saattaa keksiä sille muuta käyttöä.

Valtion panos kestävän metsätalouden rahoitukseen on noin 56 miljoonaa euroa vuodessa. Metsäkeskuksen mukaan tuen käyttö on tänä vuonna ollut viimevuotista hitaampaa.

Hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen arvio, että tällä menolla tukea jää käyttämättä kahdeksan miljoonaa euroa. Viime vuonna tukea jäi käyttämättä 14,4 miljoonaa euroa. Silloin luvussa oli mukana 11 miljoonaa euroa lisäbudjetista.

"Tällä hetkellä olemme viimevuotisesta jäljessä 4-5 miljoonaa euroa. Toivottavasti töitä vielä tehdään ja metsäkeskuksiin lähetään ajoissa toteutusilmoituksia. Samalla katseita on kuitenkin käännettävä jo ensi vuoden urakoihin."

Kemeran suurin ongelma ovat raskaat metsätienrakennus- ja ojitushankkeet. Niitä ei ole toteutettu toivotulla tahdilla.

Vastaavasti nuoren metsän hoitoon varatut rahat saadaan suunnilleen käytettyä. Tosin niissäkin painotus voisi olla parempi.

"Rahat kuluvat pienpuun korjuun tukeen. Tärkeä taimikon varhaishoito laahaa harmillisesti perässä", toteaa Niskanen.

Nuoren metsän hoito on haukannut tuesta 18 miljoonaa euroa, kun taimikon varhaishoitoa on tehty noin 3 miljoonalla eurolla.

Syyskuun loppuun mennessä taimikonhoito oli toteuttamisilmoitusten perusteella vähentynyt 19 319 hehtaariin. Viime vuonna vastaavana aikana taimikkoja hoidettiin 30 844 hehtaaria.

Nuorten metsän hoito ja pienpuun korjuu oli vastaavasti lisääntynyt 52 570 hehtaarista 67 840 hehtaariin.

Eniten tukea on myönnetty maan pohjoisosiin, mutta budjettiin nähden parhaiten kemera-tukea on saatu kulumaan Päijät-Hämeessä ja Etelä-Pohjanmaalla. Päijät-Hämeessä tuesta on käytetty jo enemmän kuin kaksi kolmasosaa.

Kauimmaksi tavoitteesta on jääty Lapissa ja Pohjois-Karjalassa. Lapissa tämänvuotisesta kemera-tuesta on käytetty vasta 41 prosenttia.

Oma ongelmansa ovat vanhan kemera-lain mukaiset hankkeet, jotka vanhenevat vuoden lopussa.

Noista, ennen vuotta 2015 tehtyä lakimuutosta hyväksyttyjä hankkeita on vielä tänä vuonna ollut rästissä noin kymmenen miljoonan euron edestä.

Eniten tällaisia valmistumattomia rästihankkeita on metsän uudistamistöissä. Vanhan lain aikana kemera-tukea voitiin myöntää esimerkiksi metsätuhoalueen tai pellon metsitykseen.

Näyttää siltä, että vuosia sitten tehdyt ja hyväksytyt suunnitelmat ovat jääneet aikomuksiksi.

Niskasen mukaan uudistamisiin olisi ollut rahaa tarjolla kolme miljoonaa euroa. Siitä on käytetty puoli miljoonaa ja uudistamiskausi on nyt ohitse.

Jos metsänomistajat eivät käytä kemera-tukea, sen määrä joutuu väistämättä pohdintaan. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan jo nyt on olemassa vaara, että tuen määrää aletaan laskea.

Valtion rahoista huolehtiva valtiovarainministeriö keksii käyttämättä jääville kemera-varoille nopeasti muuta käyttöä.

"Se etteivät rahat tällä hetkellä kulu, ei tarkoita, etteikö resursseja ja lisäpanostusta metsiin tarvita jatkossa", toteaa asiantuntija Lea Jylhä MTK:sta.

Jylhän mukaan tekeillä on parhaillaan puuntuotannon kestävän tehostamisen työkartta. Tavoitteena on tehostaa puuntuotantoa, laskea kustannuksia, tarkentaa toimenpiteitä, soveltaa paikkatietoa sekä huolehtia ympäristöasioista ja ilmastonmuutoksen torjunnasta.

Panostuksia metsiin siis tarvitaan jatkossakin. Samalla Jylhä kannustaa metsäalan toimijoita ponnistelemaan, että nykyiset varat saadaan käytettyä.