Tarkka metsätieto kerätään edelleen maastossa
Harri Mattila (edessä) tarkistaa koealan pohjoissuunnan bussolin avulla, jotta koepuiden valinta tapahtuisi aina samalla tavalla. Juha Taipale kirjaa ylös koealatietoja. Kuva: Viestilehtien arkistoKuhmoinen (MT)
Gps-paikannin johdattelee Harri Mattilan ja Juha Taipaleen tiheän kasvuston läpi mäen laelle. Miehet ottavat nopean silmäyksen ympäristöstä ja kaivavat mittavälineet esille.
Koeala on tällä kertaa osunut taimikkoon. Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) ryhmänjohtajana työskentelevä Mattila määrittää maakairalla maaperän ja kirjaa ylös koealan tiedot. Taipale tarkistaa taimien lukumäärän.
Taimikosta tarvittavat tiedot saadaan kasaan nopeasti, eikä edes sade näytä häiritsevän miehiä.
”Parasta tässä työssä on, että voi itse suunnitella aikataulun. Sadesäällä tehdään lyhyempää päivää ja aurinkoisella paahdetaan hommia pidempään”, Mattila toteaa.
Hänelle kesän työrupeama on jo seitsemäs. Taipale on mukana toista vuotta. Hän on valmistunut hiljattain metsätalousinsinööriksi ja pitää työnhaun ohessa taitojaan yllä mittaustöillä.
Käynnissä olevat mittaukset ovat osa tänä syksynä päättyviä VMI 11 -mittauksia, jotka tehdään edelleen pääosin manuaalisesti metsässä.
Viiden vuoden aikana on kartoitettu koko maan metsät omistajaryhmästä riippumatta, niin yksityisiltä kuin valtion mailta. Myös kansallispuistot ja suojelualueet kuuluvat inventoinnin piiriin.
Mittausten ansiosta Suomen metsien tila tunnetaan tarkasti. Yksittäisen metsänomistajan ei kuitenkaan tarvitse pelätä, että myöhästyneestä taimikonhoidosta lähtisi kotiin muistutuskirjettä, Mattila korostaa.
Mittaustietoa analysoidaan ainoastaan laajempien alueiden, käytännössä entisten metsäkeskusten tasolla.
Koealalta kirjataan ylös tietoja puustosta ja kasvupaikasta. Joka seitsemäs puu on määritelty koepuuksi, josta luetaan tarkemmin muun muassa puun pituus, mahdolliset tuhot, kuoren paksuus ja viiden vuoden kasvu.
Inventoinnin koealat on sijoitettu etukäteen systemaattisesti, joten niiden sijainti kartalla voi osua metsän lisäksi vaikkapa peltoon tai keskelle järveä. Myös silloin paikka katsastetaan.
”Vaikka koealan keskipiste olisi järvessä, voivat rannalla kasvavat puut kuulua alaan ja silloin ne tarkastetaan”, Mattila kertoo.
Mattilan ja Taipaleen seuraava koeala osuukin keskelle peltoa. Kirjaamista varten riittää, että miehet käyvät toteamassa pellon omin silmin.
”Joskus kartassa metsänä näkyvä koeala on saattanut muuttua pelloksi tai toisinpäin. Varsinkin Etelä-Suomessa rannan lähellä sijaitseva metsä on saattanut muuttua mökkitontiksi tai tieksi”, Mattila toteaa.
Kesän aikana metsissä liikkuu parikymmentä mittausryhmää. Tekniikkaa on tullut vuosien myötä lisää, ja samalla ryhmän koko on supistunut kahteen mittaajaan.
Gps-paikannin helpottaa suunnistamista. Relaskoopin on pitkälti syrjäyttänyt elektroniset mittasakset, jotka kertovat, mitkä puut koealalta kuuluu mitata.
Mittaustieto välittyy langattomasti kirjauslaitteeseen. Päivän päätteeksi tiedot lähetetään sähköisesti Metsäntutkimuslaitokselle (Metla).
Ryhmän tavoitteena on edetä mittauksissa yhden koealaryppään päivävauhtia, säästä ja maastosta riippuen.
Koealalla kuluu aikaa yleensä puolesta tunnista tuntiin, puustosta ja mittaajien kokemuksesta riippuen. Jos kuviolla kasvaa paljon puita ja jos ne ovat useampaa eri-ikäistä puulajia, aikaa saattaa vierähtää toista tuntia.
Mattila ja Taipale ovat yhtä mieltä siitä, että työn sujuvuuden kannalta on tärkeää tulla työparin kanssa hyvin toimeen.
Metsässä törmää harvoin muihin ihmisiin, mitä nyt joskus marjastajiin tai metsänomistajaan.
”Yleensä meihin suhtaudutaan suopeasti, kun kerrotaan, mitä ollaan tekemässä”, Mattila toteaa.
Kun kaikki tarvittava tieto koealalta on saatu kerättyä, mittavälineet pakataan takaisin reppuun. Luontoon ei mittaajista jää kuin pieni kairan jättämä reikä koepuun runkoon.
Mattila ottaa kartasta suunnan seuraavalle etapille.
”Koskaan ei voi ennalta muuta kuin aavistella, millainen kohde on tiedossa.”
AURA PILKAMA
Yleensä
meihin
suhtaudutaan
suopeasti, kun
kerrotaan, mitä
ollaan tekemässä.«
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
