Kantokäsittely pakolliseksi myös sähkölinjojen raivauksissa – metsätuholain uudistus lausuntokierrokselle

Suomi on toistaiseksi säästynyt suurilta kirjanpainajatuhoilta, mutta ilmaston lämmetessä hyönteistuhojen riski kasvaa. Kuva: Ari Nakari

Metsätuholakiin esitetyt muutokset keskittyvät kirjanpainajan ja juurikäävän torjuntaan, omistusoikeuden siirtymiseen puukaupoissa sekä omavalvonnan laajentamiseen.

Lämpenevä ilmasto lisää hyönteis- ja sienituhojen riskiä. Vaikka Suomi onkin toistaiseksi säästynyt vakavilta kirjanpainajatuhoilta, näin ei tulevaisuudessa välttämättä ole.

Uudistuksessa aikaistettaisiin kuorellisen kuusipuutavaran poiskuljetusta osassa keskistä Suomea. Jatkossa määräaika olisi 24.7. sijaan jo 15. heinäkuuta.

Poiskuljetusvelvoitteesta vapautettujen mäntypinojen koko kuitenkin nousisi 20 kiintokuutiometristä 50 kuutioon.

Juurikäävän torjuntaan tähtäävä kantokäsittelyvelvoite koskisi jatkossa myös muita kuin kasvatus- ja päätehakkuita. Kantokäsittelyt tulisi tehdä ei-metsänhoidollisten hakkuiden yhteydessä kuten sähkölinjojen ja teiden varsien raivauksissa.

Aikaisemmin kantokäsittelyvelvoite ei ole koskenut mäntyvaltaisia turvemaiden metsiä. Nyt se kuitenkin laajenisi koskemaan niitä eteläisessä Suomessa.

Velvoite ei kuitenkaan koskisi kotitarvehakkuuta, tutkimuskäyttöä tai muita erityistilanteita.

Muutoksen myötä metsätuholaissa määriteltäisiin ajankohta, jolloin puutavaran omistajuus pystykaupoissa siirtyy myyjältä ostajalle. Tällä pyritään selkeyttämään tilanteita, joissa metsänomistaja ei ole selvillä häntä koskevista tuholain velvollisuuksista.

Lisäksi uudistuksessa ehdotetaan ammattimaisten puunvälittäjien sisällyttämistä omavalvonnan piiriin ja Metsähallituksen aseman selkeyttämistä.

Lain on tarkoitus tulla voimaan syyskuun alusta 2022.