Metsäkeskus tarkasti talousmetsien kasvatushakkuun korjuujäljen: Lähes 70 prosentilla kohteista ei noudatettu suosituksia, tulos romahti edellisvuodesta

Tarkastusten tulos oli selvästi edellisvuotta heikompi. Vielä tuolloin korjuujälki oli suositusten mukaista 53 prosentilla tarkastetuista kohteista. Kuvituskuva. Kuva: Saara Lavi

Talousmetsien kasvatushakkuiden korjuujäljessä on runsaasti toivomisen varaa. Suomen metsäkeskuksen tekemissä tarkastuksissa havaittiin, että suositusten mukaisesti oli toimittu vain 31 prosentissa kohteista. Toisin sanoen lähes 70 prosentissa kohteista ei ollut noudatettu suosituksia.

Selvästi eniten tarkastajat löysivät huomautettavaa liian voimakkaista harvennuksista. Harvennukset oli tehty liian voimakkaasti noin kolmasosalla tarkastetuista kohteista.

Korjuujälkeä tarkastettiin viime vuonna yhteensä 145 leimikolla. Tarkastuksia tehtiin yhteensä 559 hehtaarin alueella.

Tarkastusten tulos oli selvästi edellisvuotta heikompi. Vielä tuolloin korjuujälki oli suositusten mukaista 53 prosentilla tarkastetuista kohteista.

"Harvennuksen voimakkuuteen ja jäävän puuston määrään vaikuttavat kasvatettava puulaji, kasvupaikan maapohja, maantieteellinen sijainti ja metsänomistajan valitsema kasvatusmenetelmä. Sopivaan harvennusvoimakkuuteen ja sitä kautta parhaaseen taloudelliseen tulokseen päästään noudattamalla metsänhoitosuositusten harvennusmalleja", Suomen metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Mikko Korhonen toteaa tiedotteessa.

Suomen metsäkeskus huomauttaa, että korjuuvaurioita voidaan vähentää työn laatua parantaa hyvällä puunkorjuun suunnittelulla, oikealla korjuukaluston valinnalla, riittävällä ennakkoraivauksella, huolellisella toteutuksella sekä työn laadun omavalvonnalla.