Metsähallitus kaksinkertaistaa lannoitusten pinta-alan tänä vuonna 30 000 hehtaariin

Tuhkaa levitetään helikopterin avulla Lapin valtionmaiden suometsäkohteisiin tänä talvena noin 2 600 hehtaarille, ja määrä kasvaa tulevina vuosina. Lapissa Metsä­hallituksen lannoitustavoite on 5 000 hehtaaria vuodessa, koko maassa 30 000 hehtaaria vuodessa. Kuva: Kari Lindholm

Metsähallitus kaksinkertaistaa valtionmaiden metsälannoitukset yhteensä 30 000 hehtaariin vuodessa. Syynä on valtion omistajapoliittinen linjaus ja pyrkimys lisätä etenkin turvemaiden hiilensidontaa puuston kasvua tehostamalla.

Suhteellisesti eniten lannoitukset lisääntyvät Lapissa, jossa ne viisinkertaistuvat noin 5 000 hehtaariin painottuen suometsiin. Pohjanmaalla ja Kainuussa lannoituksia tehdään yhteensä 15 000 hehtaarille, Etelä-Suomessa 10 000 hehtaarille.

Metsähallituksen on määrä toteuttaa lannoituksia tällä mittakaavalla vuoteen 2024 asti, mutta lannoitteiden hintojen raju nousu saattaa pienentää suunniteltuja lannoitusmääriä jonkin verran.

”Etsimme parhaillaan potentiaalisia suometsien lannoituskohteita, jotka on ojitettu ja joissa lannoitus on metsätalouden kannalta järkevää. Apuna käytetään neulasanalyysia”, metsänhoitopäällikkö Antti Nurmi Metsähallitus Metsätalous Oy:sta Rovaniemeltä kertoo.

Nurmi sanoo, että tänä talvena Lapin valtionmaiden suometsiä lannoitetaan noin 2 600 hehtaarin verran ja kivennäismaita lähes saman verran, kun aikaisempina vuosina lannoitusten kokonaismäärä on ollut noin tuhannen hehtaarin tasolla.

”Painopiste siirtyy sopivien kohteiden löytymisen myötä yhä vahvemmin suometsiin tulevina vuosina.”

Valtakunnan tasolla valtion monikäyttömetsistä arvioidaan löytyvän otollisia turvemaiden lannoituskohteita noin 183 000 hehtaaria, Lapissa tällaisia kohteita arvioidaan olevan noin 46 000 hehtaaria.

Nurmen mukaan käytännössä kaikki sellaiset metsiköt, jotka katsotaan laatunsa puolesta kasvatuskelpoisiksi, ovat myös lannoituskelpoisia, jos muut edellytykset täyttyvät.

”Jotta lannoituksia edes harkitaan, lämpösumman kertymän pitää olla vähintään 850 dd-yksikköä kasvukauden aikana.”

Valtaosa lannoituksista tehdään Napapiirin eteläpuolella, mutta pohjoisempanakin on yksittäisiä kohteita, joista pohjoisin löytyy Muoniosta.

”Lehtipuuvaltaisia metsiä ei lannoiteta. Havupuustoisissa kivennäismaan metsissä lehtipuun osuuden pohjapinta-alasta tulee olla alle 30 prosenttia, turvemailla vaatimuksesta voidaan poiketa”, Nurmi selvittää.

Kivennäismailla puuston pohjapinta-alan tulee olla harvennusmallien ”hakkuun jälkeen”- käyrän yläpuolella ennen lannoitusta. Turvemailla pohjapinta-alavaatimusta ei sovelleta.

Turvemaiden lannoitustarve selvitetään neulasanalyysin avulla. Kivennäismaiden ulkoisesti terveissä metsiköissä lannoituspäätös voidaan tehdä ilman analyysiä. Tunnistamattomien kasvuhäiriöiden vaivaamat metsiköt jätetään lannoittamatta.

”Juurikäävän, tervasroson tai versosurman vaivaamia metsiköitä ei lannoiteta, eikä myöskään alueita, joilla on odotettavissa toistuvia lumituhoja.”

Suurin osa lannoituksista tehdään helikopterilla, mikä mahdollistaa myös vaikeasti saavutettavien ja harventamattomien kohteiden lannoitukset.

Nurmi korostaa, että vesiensuojelu on Metsähallitukselle tärkeää ja tämä huomioidaan myös lannoituksissa. Pohjavesialueet jäävät lannoitusten ulkopuolelle.

Vesistöjen ympärille määritellään suojavyöhykkeet, jotka ulottuvat vähintään 50 metrin etäisyydelle vesistön reunasta. Turvemaiden lannoituksessa huomioidaan myös sarkavälit, eikä lannoitteita levitetä ojiin.

”Ylivirtaamakausien vesimassat hoidetaan nykyaikaisilla vesistönsuojeluratkaisuilla, kuten pintavalutuskentillä, jossa vedet hajautetaan”, Nurmi sanoo.

Lue lisää:

Hintojen nousu hämmentää metsien lannoitussuunnitelmia – nykyisillä hinnoilla määrien arvioidaan vähenevän