Metsäteollisuus ry pelkää EU:n säädöstsunamin heikentävän metsäalan toimintaedellytyksiä
Järjestön mukaan Suomen on ollut vaikea muodostaa omien etujensa mukaisia näkemyksiä EU:n metsäaloitteisiin.
EU:n komissio hamuaa päätäntävaltaa metsäasioissa. Kuva: Euroopan UnioniEU:n komission ajama metsiä koskeva säädöstsunami on kova pala metsäalalle, toteaa Metsäteollisuuden vt. toimitusjohtaja Jyrki Peisa. Hän toivoo, että metsämaiden yhteistyöllä saavutetaan vielä myönteisiä tuloksia.
”Suomen on ollut vaikea muodostaa omien etujensa mukaista näkemystä EU:n komission metsien käyttöä koskeviin aloitteisiin. Myös kantojen viivästyminen on heikentänyt edunvalvontaa ja vaikuttamista komissioon”, Peisa toteaa.
”Parantamista on myös teollisuuden ja metsänomistajien edunvalvonnassa. Brysselissä tehtävää vaikuttamista on lisättävä”, vaatii Peisa.
Peisan mukaan nykyinen komissio ajaa metsäalaa osaksi ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa ja on unohtanut metsäteollisuuden kilpailukyvyn ja työllisyyden. Hallitus voi kuitenkin yhdessä metsäalan kanssa edelleen vaikuttaa siihen, että EU:n metsiä koskevissa sääntelyhankkeissa löydetään tasapaino ympäristön, talouden ja työllisyyden välille.
”Komission tulisi ymmärtää, että jakamalla ilmastonmuutoksen torjunnan toimenpidelastia väärällä tavalla, voidaan menettää suomalaisten ymmärrystä EU:ta kohtaan. Varsinkin metsänomistajien on vaikea ymmärtää, miksi metsien käsittelyä säädellään yksityiskohtaisesti unionitasolta.”
Peisan mukaan komission esitysten osalta on mahdollista saavuttaa vielä Suomen kannalta siedettävä lopputulos.
”Avainasemassa on metsäisten maiden yhteistyö. Eväät sille on olemassa ja Suomella on tässä työssä merkittävä rooli, mutta se vaatii yhteisen näkemyksen.”
EU on nostanut ilmastotoimet keskiöön. Samalla kun EU tukee ilmastotoimia, se vaikeuttaa metsäisten maiden ilmastotavoitteiden saavuttamista asettamalla hankalasti käytäntöön soveltuvaa sääntelyä.
Nykyisen komission keskeiset aloitteet on jo annettu tai päätetty antaa, mutta seuraavan komission ymmärrys voi olla nykyistä parempi. Suomen onkin ajettava kiertobiotaloutta seuraavan komission agendalle.
”Sen sijaan, että pakotetaan 27 jäsenmaata metsäpolitiikassa yhteen muottiin, tulisi kunkin maan hyvinkin erilaiset olosuhteet huomioida”, muistuttaa Peisa.
Komission ajaman ilmastopolitiikan metsäpainotus on Peisan arvion mukaan seurausta siitä, että isoille EU maille on helpompi ajaa metsiin kohdistuvia suojelutoimia, kuin ajaa alas fossiilisen energian käyttöä aiottua nopeammin.
EU:n komissio on valmistellut kymmentä eri metsien käyttöön vaikuttavaa esitystä. Peisan mielestä esityksistä puuttuu niiden taloudellinen ja sosiaalinen vaikuttavuusarvio.
”Komission esitykset asettavat yksityiskohtaisia vaatimuksia metsien käyttöön, mutta eivät tarjoa mitään yhteenvetoa säädösten kokonaisvaikutuksista Euroopan talouteen.”
”Vaikka olemme tilanteessa, jossa tulisi vahvistaa eurooppalaista omavaraisuutta ja taloutta, komission useat aloitteet vievät tosiasiassa kehitystä kokonaan toiseen suuntaan”, näkee Peisa.
Peisan mukaan suurin ongelma metsäteollisuuden kannalta on samojen asioiden sääntely useilla päällekkäisillä säädöksillä.
”On vaikea pysyä kartalla, mitä lainsäätäjä meiltä missäkin vaiheessa odottaa. Komissiolla ei ole omista esityksistään yhtä selkeää kestävyysarviointia, vaan joukko toisistaan poikkeavia, epämääräisiä ja eritahtisesti muuttuvia säädöksiä.”
Tämä ei ole toivottava kehitys, kun investointeja tekevä teollisuus odottaa säädösympäristöltä ennustettavuutta.
”Edelläkävijyyden lisäksi on huomioitava myös teollisuuden globaali kilpailukyky. Ilmastonmuutoksen torjunnankin kannalta on keskeistä, etteivät erot siinä repeä kestämättömälle tasolle.”
Suomalaista metsiin painottuvaa ilmastokeskustelua Peisa pitää kansallisena.
”En tunnista muuta maata, jossa ajateltaisiin näin voimallisesti, että metsien ja maaperän hiilinielu ratkaisisi ilmastonmuutoksen. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin keskeisin viesti on, että fossiilisesta energiasta luopuminen ratkaisee onnistumisen ilmastomuutoksen torjunnassa.”
Suomi on yksi harvoista maista, joka on todella kyennyt vähentämään fossiilisen energian kulutusta.
Luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen uhkaa pitäisi Peisan mukaan seurata laajasti, myös muiden kuin metsäluonnon osalta.
”Metsien osaltahan metsänomistajat ovat lisänneet monimuotoisuuden säilymiseen tähtääviä toimia merkittävästi. Suunta on oikea ja toimia tarvitaan lisää. Metsänomistajia riipii se, että metsäkeskustelua käydään syyllistävällä tavalla heidän ohi”, sanoo Peisa.
”Keskustelussa usein myös virheellisesti oletetaan, että julkinen valta voi päättää, onko metsänomistajalla oikeus myydä puita tai mikä on järkevä tapa kasvattaa ja hoitaa omia metsiään. Kyse on kuitenkin yksityisestä omaisuudesta, jota kukin hoitaa omista lähtökohdistaan”, muistuttaa Peisa.
Liian vähäiselle huomiolle on Peisan mielestä jäänyt Suomen metsien käyttöön liittyvä globaali näkökulma.
”Kun Suomen metsäteollisuustuotteiden osuus globaaleista markkinoista on joidenkin prosenttien luokkaa, emme millään tavalla ratkaise maailmanmarkkinoiden kysyntää tai hintaa.”
Peisa huomauttaa, että globaali metsäteollisuustuotteiden kysyntä määräytyy riippumatta siitä, tuotetaanko tuotteita Suomessa vai ei.
”Jos meillä ajetaan tuotantoa alas, kysyntä täytetään jossain muualla valmistetuilla tuotteilla, joiden ympäristövaikutukset ovat todennäköisesti suuremmat kuin Suomessa valmistetuilla tuotteilla.”
Suomessa metsäteollisuus käyttää tehtaillaan hyvin vähän fossiilisia polttoaineita, ja niiden käytöstä ollaan luopumassa kokonaan kovaa vauhtia.
”Jos kuvitellaan, että metsien hiilensidontaa vahvistetaan Suomessa hakkuita rajoittamalla, silloin puu kaadetaan ja jalostetaan jossain muualla. Ilmastomielessä tätä vaikuttavampaa on vahvistaa suomalaisten metsien kasvua.”
”Puupohjaiset tuotteet korvaavat markkinoilla fossiilisia tuotteita, mistä tulee merkittävä globaali ilmastohyöty. Siksi on tärkeää turvata teollisuuden kyky toimittaa markkinoille uusiutuvaa raaka-ainetta”, summaa Peisa.
Energiapuun korjuun kritiikin Peisa pistää tietämättömyyden piikkiin.
”Päätehakkuista jää paljon latvaa ja oksistoa, joka ajan myötä lahoaa ja vapauttaa hiiltä. Ne kannattaa hyödyntää energiaksi korvaamaan fossiilisia polttoaineita.”
Myös harvennushakkuista syntyvään jalostukseen kelpaamattoman energiapuun käytön vaikeuttamista on vaikea ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta ymmärtää, kun siitä seuraa parhaiten hiiltä sitovan metsän parempaa kasvua.
Lue myös:
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
