Komissio aikoo ulottaa lonkeronsa kaikkiin Suomen metsiin ennallistamislain kautta – MTK: ”EU astuu tielle, mitä ei pitäisi tehdä”
Euroopan komission esitys velvoittaa jäsenmaat ennallistamaan heikentyneitä elinympäristöjä. Vähintään 20 prosentin tulisi olla ennallistamisen piirissä vuoteen 2030 mennessä. MTK vaatii hallitukselta Suomen etujen vahvaa puolustamista.
Komission ennallistamista koskevaan EU-asetukseen sisältyvät metsäkriteerit lisäävät toteutuessaan EU:n päätäntävaltaa jäsenmaiden metsäpolitiikasta. MTK tuomitsee komission tavan puuttua jäsenmaille kuuluviin metsäasioihin. Kuva: Marja SeppäläEuroopan komissio on julkaissut tänään keskiviikkona esityksensä luonnon ennallistamista koskevaksi EU-asetukseksi.
MTK:n metsäjohtajan Marko Mäki-Hakolan mukaan asetukseen sisältyvillä metsiä koskevilla kriteereillä on toteutuessaan massiiviset vaikutukset Suomen metsätalouteen.
”EU astuu tielle, mitä ei pitäisi tehdä. Jos kerran avataan reitti, jolla EU rupeaa sääntelemään tarkasti metsätalouden toimintoja, niin se ei tule loppumaan”, hän varoittaa.
Esityksen mukaan luonnon monimuotoisuutta kuvaavien kuuden indikaattorin tulee kehittyä metsissä myönteisesti, kunnes ne ovat tyydyttävällä tasolla.
Indikaattorit ovat pystyssä ja maassa olevan lahopuun määrä, eri-ikäisrakenteisen metsän osuus, metsien yhtenäisyys, yleisten metsälintujen runsaus ja orgaanisen hiilen määrä.
”Kaikki Suomen metsät ovat indikaattorien kautta välillisesti mukana asetuksessa”, Mäki-Hakola sanoo.
Mäki-Hakolan mukaan vuotuinen raportointivelvoite kasvattaisi byrokratiaa entisestään.
"Kovasti askarruttaa myös, mitä tarkoittaa kirjaus, jonka mukaan jäsenmaan tulee kartoittaa esimerkiksi intensiivisen hoidon takia ennallistamisen tarpeessa olevat metsät.”
Kaikki Suomen metsät ovat indikaattorien kautta välillisesti mukana asetuksessa.
Metsänomistajien kannalta kriteereissä olennaista on se, mikä määritellään kullekin tyydyttäväksi tasoksi.
Tavoitteet asetetaan kansallisessa ennallistamissuunnitelmassa, mikä antaa Mäki-Hakolan mukaan Suomelle jonkin verran pelivaraa. Suunnitelman laatimista johtaa ympäristöministeriö, mutta tarkempi aikataulu on vielä auki.
EU:n sekaantumisella kansalliseen metsäpolitiikkaan on Mäki-Hakolan mukaan enemmän vaikutusta metsänomistajiin kuin sillä, ovatko indikaattorit itsessään hyviä mittareita.
Järjestö tuomitsee komission tavan puuttua jäsenvaltioiden päätösvaltaan kuuluviin metsäasioihin.
MTK vaatii lisäksi Suomen hallitukselta päättäväistä toimintaa, sillä asetus ei mahdollista kansallista liikkumavaraa direktiivin tapaan.
”Hallituksen etukäteen tekemä vaikuttamistyö ei näytä tuottaneen vielä riittävästi tuloksia, joten nyt on oltava entistä jämäkämpi. Suomen etujen puolustamisessa ei pidä arkailla eikä viivytellä. Suomella ei ole varaa lopputulokseen, joka horjuttaisi kotimaista maa- ja metsätaloutta”, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila painottaa tiedotteessa.
Jos komissiolle annetaan lisäksi oikeus antaa täsmentäviä delegoituja säädöksiä, olisi se Mäki-Hakolan mukaan avoin valtakirja jäsenmaiden metsäpolitiikkaan vaikuttamiseen. Pahimmillaan tällaiset säädökset voisivat johtaa esimerkiksi suometsien käytön rajoittamiseen.
Komission mukaan luonnon ennallistaminen ei kuitenkaan tarkoita luonnonsuojelua.
Pinta-alat ja rahasummat ovat valtavia. Samalla sekä kustannuksiin, että erityisesti hyötyihin liittyy suurta epäselvyyttä.
Komission esityksen mukaan heikentyneistä alueista vähintään 20 prosenttia tulee olla ennallistamistoimien piirissä vuoteen 2030 mennessä. Mäki-Hakola ei osaa vielä sanoa, kuinka suuri osa tästä kohdistuisi yksityismaille.
Ehdotuksen mukaan kaikkiin jäsenvaltioihin sovelletaan oikeudellisesti sitovia tavoitteita.
MTK:n mukaan komissio on laskenut Suomen ennallistamistoimien vuotuisiksi kustannuksiksi 0,9 miljardia euroa ja hyödyiksi lähes 10 miljardia.
Suomen kustannukset ovat jäsenmaista kolmanneksi suurimmat Ranskan ja Espanjan jälkeen.
MTK aikoo perata esityksen huolellisesti, sillä siinä on paljon tulkinnanvaraa.
”Pinta-alat ja rahasummat ovat valtavia. Samalla sekä kustannuksiin, että erityisesti hyötyihin liittyy suurta epäselvyyttä”, Marttila toteaa.
Mäki-Hakola muistuttaa, että monia EU:n vaatimia toimia toteutetaan jo nyt Suomessa muun muassa metsien sertifioinnin ja Helmi-elinympäristöohjelman kautta.
”Jos on jo olemassa toimivia markkinamekanismeja, ei pidä sekoittaa olemassaolevaa järjestelmää.”
Jos on jo olemassa toimivia markkinamekanismeja, ei pidä sekoittaa olemassaolevaa järjestelmää.
Komission ennallistamissääntely jakaantuu kolmeen osaan. Ne ovat yleinen ennallistamistavoite, elinympäristökohtaiset tavoitteet ja kansalliset ennallistamissuunnitelmat.
Komission asetus koskee niin sanotussa luontodirektiivissä mainittuja luontotyyppejä, kuten metsiä ja soita, mutta myös esimerkiksi metsiä, urbaaneja ympäristöjä ja maatalousalueita.
Ennallistamisella pyritään parantamaan heikentyneet alueet ensin hyvään tilaan. Tavoitteena on saavuttaa lopuksi lajien ja luontotyyppien suotuisa suojelutaso.
Eniten ennallistamistarpeita on soiden, metsien, merien, sisävesien ja tuntureiden luontotyypeissä. Ennallistaminen voi ulottua myös suojelualueiden ulkopuolelle, jos suotuisaa suojelutasoa ei muutoin saavuteta.
Komission esitys on osa EU:n vuoteen 2030 ulottuvaa biodiversiteettistrategiaa. Seuraavaksi se etenee seuraavaksi neuvoston ja Euroopan parlamentin käsittelyyn.
Juttua muokattu 22.06.2022 klo 15.15. Tarkennettu metsää koskevia kriteerejä.
Lue myös:
Metsäteollisuus ry pelkää EU:n säädöstsunamin heikentävän metsäalan toimintaedellytyksiä
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
