Suomen biotalous saa vetoapua EU:n metsälinjauksista

Kosken Megawatti työllistää 15 ihmistä Keski-Suomessa. Kuva: Sami Karppinen

Euroopan komission uusiutuvan energian linjaukset lisäävät bio- ja metsätalouden tuotteiden kysyntää Euroopassa.

Komissio linjasi keskiviikkona, että uusiutuvan energian osuus ja puun käyttö energiaksi kasvavat.

EU aikoo nostaa uuden sukupolven polttoaineiden osuuden 5,3 prosenttiin. Se tarkoittaa biopolttoaineiden markkinoiden kymmen­kertaistumista vuoteen 2030 mennessä.

Se voi koitua Suomen hyödyksi, sillä noin puolet EU:n uusiutuvasta energiasta on puuta. Lähes kaikki Suomen biopolttoaine on uutta sukupolvea.

Äänekoskelaista hakeyrittäjää Ilkka Vertaista EU-uutiset ilahduttavat.

"Tällaista päätöstä oli toivottu ja odotettu. Linjaus on oikein hyvä. Alan ennustettavuus on viime vuosina ollut huonoa. Se johtuu sekä Suomen että EU:n tempoilevasta ja sekavasta metsäpolitiikasta", Kosken Megawatin toimitusjohtaja Vertainen sanoo.

Hakeyrittäjä uskoo, että alan investoinnit saavat uutta vauhtia.

”Turhat arvelut jäävät nyt pois ja uudet biopuolen investoinnit liikahtavat paremmin eteenpäin.”

MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mukaan biotuotteiden tuotannon pitää pysyä Euroopassa. Sitä kautta Suomelle voi avautua investointimahdollisuuksia.

Tällä hetkellä esimerkiksi lämmityspelletti ja palmuöljy ovat myös tuonti­tavaraa.

”Suomen pitää olla kunnianhimoisesti liikkeellä ennen muuta Eurooppaa”, Marttila patistelee.

EU:n linjaus puun kestävyydestä ei rajoita puun käyttöä energiaksi Suomessa.

Puun kestävyyskriteerit koskevat myös tuontipellettiä. Tuojan täytyy osoittaa puun kestävyys samoin kuin jäsenmaiden tuotantolaitosten.

Komission iso linja tukeekin Suomen energia- ja ilmastotavoitteita. Sekä komissio että Suomi pyrkivät korvaamaan hiiltä puulla. Komissio aikoo lisätä biomassan käyttöä ja biopolttoaineita.

Vastakarvaan kulkee kuitenkin metsien hiilidioksidipäästöjen laskusäännöt sisältävä lulucf-esitys. Suomen Luonnonvarakeskus Luken mukaan se kääntää Suomen metsät laskennallisesti hiilidioksidin lähteeksi (MT 19.10.).

Sen jälkeen Luken laskuja on selvennetty komission virkamiehille.

”Komissiossa näytti olevan käsitys, että lulucf:n vaikutus Suomeen ei olisi kielteinen. Siihen on yritetty vaikuttaa”, maa- ja metsätalousministeriön metsäneuvos Heikki Granholm sanoo.

Lukuihin keskittyminen ei kuitenkaan riitä, vaan itse esitystä pitää pystyä muuttamaan, Granholm arvioi.

Marttila: "Komissio tunnustaa Suomen metsien kestävyyden"

EU:n kestävyyskriteerit eivät rajoita Suomen puun käyttöä energiaksi

Aiheesta lisää perjantain Maaseudun Tulevaisuudessa.