Suomenpystykorva ja eräperinteen vaaliminen halutaan Unescon aineettomien kulttuuriperintöjen luetteloon
Suomenpystykorva on ainutlaatuinen harvinaisuus.
Kansalliskoiramme suomenpystykorva on ominaisuuksiltaan älykäs, reagointiherkkä ja itsenäinen. Kuvituskuva. Kuva: Kirsi HaapamattiSuomen Kennelliitto, Suomen Metsästäjäliitto ja Suomen Pystykorvajärjestö toimivat yhdessä saadakseen suomenpystykorvan ja eräperinteen vaalimisen Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon aineettomien kulttuuriperintöjen luetteloon.
"Kansalliskoiramme suomenpystykorva ja sen käyttö kautta historiamme aina kivikaudelta alkaen on ainutlaatuinen osa suomalaisuutta ja kansallista kulttuuriperintöämme", kuvailee hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen Suomen Kennelliitosta.
Aineeton kulttuuriperintö on elävää perinnettä, joka on läsnä ihmisten arjessa. Siihen sisältyy ilmiöitä, jotka säilyvät elävinä ja muuntuvina sukupolvilta toiselle.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt marraskuussa 2017 suomenpystykorvan ja eräperinteen vaalimisen Elävän perinnön kansalliseen luetteloon, josta on mahdollista tehdä ehdotuksia Unescon kansainvälisiin aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin.
"Suomenpystykorva on alkuperäisrotu, joka polveutuu suoraan luonnonkannasta ilman risteytyksiä. Lintua puuhun haukkuvana alkuperäisrotuna suomenpystykorva on maailmanharvinaisuus. Suomenpystykorva on ominaisuuksiltaan älykäs, reagointiherkkä ja itsenäinen. Rodun perimässä on voimakas kaiken riistan pyyntivietti", kertoo hankkeesta Suomen Pystykorvajärjestössä vastaava Sami Havia.
Suomenpystykorva on metsässä omassa elementissään.
"Olennaisinta on koiran kanssa yhdessä oleminen ja tekeminen suomalaisessa metsässä. Se huipentuu tervastulien loisteessa rauhassa nautiskeltujen nuotiokahvien äärelle", Havia jatkaa.
"Suomenpystykorvaan liittyvä eräperinne ja maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen metsästystapa kulkee ajassa eteenpäin sekä yksittäisten koiranomistajien mukana että rotua edustavien järjestöjen, yhdistysten ja tieteen harjoittajien toimenpitein", sanoo koulutuspäällikkö Ere Grenfors Suomen Metsästäjäliitosta.
"Käytännön tieto ja tekeminen kulkevat suoraan kokeneemmilta harrastajilta nuoremmille yhteisillä eräretkillä ja yhteisissä tapahtumissa, kuten linnunhaukkukokeissa ja koiranäyttelyissä", Grenfors toteaa.
Suomenpystykorvaan liittyvän eräperinteen harjoittajien määrä on vähentynyt huippuvuosista. Unescon aineettomien maailmaperintöjen listalle pääsy auttaisi varmistamaan perinteen elävänä pysyvyyttä ja jatkuvuutta.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
