Näin helposti edistät monimuotoisuutta talousmetsässä – eikä maksa paljon

Luonnon monimuotoisuutta voi kohtuullisin kustannuksin helposti edistää tavanomaisessa metsänhoidossa.

"Esimerkiksi isot haavat ovat monimuotoisuuden kannalta superarvokkaita. Toinen arvopuu on raita", toteaa Metsäkeskuksen metsän- ja luonnonhoidon asiakasneuvoja Ilkka Laurila.

Näitä puita kannattaakin suosia, kun valitaan säästöpuita tai säästöpuuryhmiä. "Säästöpuuryhmä jätetään pysyvästi koskemattomaksi. Myös alusta saa jäädä käsittelemättömäksi – siellä ei raivata, ei muokata."

Myös koivu on hyvä säästöpuu. "Sen tuohi pitää puun pystyssä kolopesijöiden pesäpuuna vielä silloinkin, kun sisusta on jo lahonnut.”

Jos säästöpuuksi jätetään hieskoivu, siitä kannattaa katkaista latva, jotta se ei siemennä vesakkoa uudistusalalle.

Metsälaki ei edellytä käsittelemättömän suojavyöhykkeen jättämistä suon ja metsän väliin. Silti Laurila suosittelee, että muutamien metrien kaistale jätettäisiin luonnontilaan.

Metsän ja suon tai vesistön välisellä vaihettumisvyöhykkeellä kasvaa usein tavanomaisesta poikkeavia puu- ja kasvilajeja, kuten tervaleppää ja lehtokuusamaa.