WWF patistaa tulevaa hallitusta päivittämään vesilakia

Isohaaran voimalaitoksen yhteyteen rakennettiin Kemijoen ensimmäinen kalatie. Kuva: Kari Lindholm

Oikeusministeriö julkaisi viime viikolla vesilain päivittämistä koskevan mietinnön. Se sisältää ehdotuksen lakimuutokseksi, joka mahdollistaa kalatalousvelvoitteiden asettamisen niin sanotuille nollavelvoitelaitoksille. Muutos vaikuttaisi satojen vesivoimaloiden lupiin.

WWF:n mukaan vaelluskalat, kuten esimerkiksi erittäin uhanalainen järvitaimen ja äärimmäisen uhanalainen järvilohi, vaeltavat luontaisesti jopa satojen kilometrien päähän synnyinpaikastaan ja palavat sitten syntymäjokeensa lisääntymään.

Nykyisin kalojen vaellus tyssää erilaisiin esteisiin, kuten patoihin. Kalatiet ovat kaloille rakennettuja keinoja edetä padotuissa virtavesissä.

Lakimuutos auttaisi kalateiden rakentamisen lisäksi vauhdittamaan myös patojen purkuja sellaisissa voimaloissa, jotka ovat tällä hetkellä energiantuotannon kannalta merkityksettömiä.

"Tiedot vesivoimalaitoskannasta ja niiden luvista ovat hajanaiset, mutta Suomessa on vähintään 140 ja enimmillään yli 500 vesivoimalaa tai entistä vesivoimapatoa, joilta puuttuvat velvoitteet ympäristöä kohtaan, eli esimerkiksi velvollisuus järjestää kalojen esteetön kulku padon ohi. Esteetön kulku voidaan toteuttaa vaikkapa rakentamalla kalatie tai luonnonmukainen ohitusuoma padon yhteyteen", WWF:n meri- ja sisävesityön ohjelmajohtaja Sampsa Vilhunen sanoo.

Tällä hetkellä ilman kalatalousvelvoitetta olevista padoista aiheutuvia haittoja vaelluskalakannoille ei tarvitse huomioida. Siksi niitä kutsutaan nollavelvoitepadoiksi.

Suuri osa nollavelvoitepadoista ei ole enää energiantuotannossa, tai ne ovat energiantuotannon kannalta merkityksettömän pieniä. Ne aiheuttavat WWF:n mukaan kuitenkin vaelluskaloille yhtä suurta haittaa. Suomen vaelluskalakannat ovat kutistuneet vähälukuisiksi ja uhanalaisiksi.

WWF muistuttaa tiedotteessan, että luonnonmukaiset virtavesiekosysteemit ovat maailman uhanalaisimpia luontotyyppejä.

"Oikeusministeriön työryhmän valmistelema mietintö on hatunnoston arvoinen suoritus. Se tarjoaa viranomaisille mahdollisuuden EU:n yhteisen vesilainsäädännön parempaan täytäntöönpanoon", Sampsa Vilhunen arvioi.

"Ehdotettu lakiteksti kaipaa viimeistelyn yhteydessä myös velvoittavampaa muotoilua, jotta ohitusuomien rakentaminen patoihin ja myös patojen purku lähtee todella tapahtumaan", kommentoi WWF:n oikeudellinen neuvonantaja Raija-Leena Ojanen.