Metsänomistajan talouskoulu vetää väkeä: "Osakesalkun arvoa seurataan tarkasti, mutta metsäsalkun arvonkehitys voi olla mysteeri"

Pirkko Uotila (vas.), Krista Nieminen ja Antti Kauppi osallistuivat maaliskuussa Helsingissä järjestettyyn metsänomistajan talouskoulun lähiopetuspäivään, jonka aiheena oli metsäomaisuuden arvo ja metsään sijoittaminen. Kuva: Anni-Sofia Hoppi

Metsäomaisuuden hallinta ja hoito ovat helpottuneet metsävaratiedon määrän lisääntyessä, mutta miten metsänomistaja pystyy parhaiten seuraamaan metsävarallisuutensa arvoa?

Tähän kysymykseen pyritään vastaamaan metsänomistajan talouskoulussa.

"Osake- ja rahastosalkkujen arvon kehitystä seurataan tarkasti, kun taas metsäsalkun arvonkehitys voi jäädä varsinkin uusilla metsänomistajilla pimentoon", kertoo Työtehoseuran asiantuntija Henna Hurttala.

"Koulutuksen ensimmäiselle kierrokselle ilmoittautui mukaan 60 metsänomistajaa, joista osa opiskelee Lahdessa ja osa Helsingissä. Osallistujia olisi ollut enemmänkin, mutta loput siirrettiin huhtikuussa alkaneelle talouskoulun toiselle kierrokselle tilanpuutteen takia", Hurttala toteaa.

Metsänomistajan talouskoulu on Työtehoseuran ja Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen yhdessä organisoima monimuoto-opiskeluun perustuva koulutuskokonaisuus.

Koko koulutuspakettiin kuuluvat johdantokurssi ja kahdeksan eri moduulia, joista metsänomistaja voi halutessaan valita vain mieluisimmat.

Moduulien aiheita ovat muun muassa metsäverotus, hakkuiden kannattavuus ja metsävaratieto.

"Talouskoulun pohjana on e-oppimisalusta, jonka lisäksi järjestämme lähiopetuspäiviä. Palautteen perusteella lähipäivät ovat ehdottomia, sillä moni kokee ryhmäytymisen ja yhdessä tekemisen tärkeäksi osaksi oppimista", sanoo Hurttala.

Osallistujilla on myös oma suljettu Facebook-ryhmä, jossa he voivat jatkaa keskustelua mieltään askarruttavista aiheista.

Naismetsänomistajien kasvava osuus peilautuu myös talouskouluun: noin puolet kaikista osallistujista on naisia.

Sysmässä sijaitsevan kolmen hengen metsäyhtymän jäsenet Pirkko Uotila ja Krista Nieminen ovat olleet mukana talouskoulussa alusta alkaen.

"Kiinnostukseni ja ymmärrykseni metsiä kohtaan on lisääntynyt koulutuksen edetessä", Nieminen kokee.

Uotilan mielestä parasta antia on ollut koulutuksen hyvin suunniteltu kokonaisuus.

Hurttala kertoo koulutuksen alkavan termien ja suuruusluokkien opettelusta.

"On helpompi ymmärtää alan uutisointia, kun tietää maksaako tietty metsänhoitotoimenpide satoja vai tuhansia euroja. Tämä helpottaa myös palvelujen ostoa ja hintavertailua oman metsään tarpeisiin", hän havainnollistaa.

Hurttalan mukaan koulutukseen on osallistunut hyvin erityyppisiä metsänomistajia.

"Useimmilla osallistujista metsäomaisuus on vastikään saatu, mutta joukosta löytyy myös tiedonjanoisia konkareita, ja jopa sukupolvenvaihdoksessa syntyviä uusia metsänomistajia."

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto kattaa 90 prosenttia koulutuksen rahoittamisesta, ja loput 10 prosenttia tulevat osallistumismaksuista.

Yksi koulutuksen moduuli maksaa 40 euroa. Koulutusmenot ovat verovähennyskelpoisia.

"Metsänomistajan talouskoulu on ollut ehdottomasti rahan arvoinen sijoitus. Tämä on suorastaan edullinen siihen verrattuna, millaisia työkaluja täältä jää käteen", toteaa helsinkiläistynyt, mutta itseään sielultaan itähämäläiseksi talonpojaksi tituleeraava Antti Kauppi.

Kaupin mielestä koulutuksen etuna on, että se ei ole vain yhden palveluntarjoajan näkemys, vaan koulutus on järjestetty puhtaasti metsänomistajan näkökulmasta.

"Olemme tehneet ryhmätehtäviä, keskustelleet ja pohtineet esimerkiksi metsän vakuuttamisen kannattavuutta. Jokainen voi valita itselleen parhaat tavat oman metsäomaisuutensa hoitoon, sillä talouskoulussa ei ole vain yhtä oikeaa totuutta metsänhoitoon", Kauppi toteaa.