Tutkijat ja ministeriö eri linjoilla metsätuholaista

Uusi metsälakiluonnos on aiheuttanut kiistaa alan asiantuntijoiden keskuudessa. Varsinaista esitystä on ollut valmistelemassa laaja asiantuntijajoukko, joka jätti esityksensä uudeksi metsälaiksi viime elokuussa.

Työryhmän jäsenistä ympäristöministeriö, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi jättivät eriävät mielipiteet liittyen luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen.

Maa- ja metsätalousministeriö vastaa metsälain uudistuksesta. Tavoitteena on turvata metsien kestävä käyttö ja monimuotoisuus sekä lisätä metsänomistajien valinnan vapautta ja vastuuta metsiensä käytössä. Taustalla on myös Suomen sitoumus pysäyttää luonnon monimuotoisuuden väheneminen vuoteen 2020 mennessä.

Yksi asia, josta tutkijat ovat erimielisiä, liittyy metsätuholakiin.

Tällä hetkellä voimassa oleva laki vaatii, että esimerkiksi myrskyn tai tuholaisten vahingoittamat puut korjataan metsiköstä, mikäli tuhopuita on enemmän kuin 20 puuta ryhmässä.

Lakiesityksessä tätä pykälää ollaan tiukentamassa.

Jatkossa vahingoittuneet kuuset pitäisi korjata metsästä, mikäli niitä on enemmän kuin 10 kuutiota hehtaarilla. Männyllä määrä on 20 kuutiota hehtaarilla. Kuusella kuutiomäärä on pienempi, sillä kirjanpainajatuhot leviävät herkästi kuusikoissa.

Tutkijat Jouko Kostamo Tapiosta ja Pekka Punttila Sykestä pitävät metsätuholain esitystä huonona erityisesti pienissä kohteissa. Jos kohde on alle hehtaarin, pitää jo muutama vahingoittunut puu lain mukaan korjata metsästä. Asia nousi esille vihreiden eduskuntaryhmän keskustelutilaisuudessa tiistaina.

Metsätuholaki vähentää tutkijoiden mukaan monimuotoisuutta ja lahopuun määrää, ja sitä on vaikea valvoa. Metsänomistajillakaan ei todennäköisesti ole halua ja resursseja muutaman lahopuun korjaamiseen metsästä.

AURA PILKAMA

Avaa artikkelin PDF