Metsä Groupin markkinasellun osuus nousee riskirajoille Äänekosken tehtaan valmistuttua

Metsä Fibren Äänekosken uusi biotehdas tuottaa valmistuttuaan 2,5 prosenttia koko Suomen sähköstä ja nostaa uusiutuvan energian osuutta yli kaksi prosenttiyksikköä. Kuva: Jouko Kyytsönen

Havusellun kysynnän lisäys painottuu Aasiaan ja erityisesti Kiinaan. Kuva: Jukka Pasonen

Kolme neljästä Metsä Groupin sellupaalista viedään markkinaselluna maailmalle, kun Äänekoskelle ensi vuonna valmistuva suuri biotuotetehdas pyörii täysillä.

Markkinasellun suurta osuutta tuotannosta on pidetty perinteisesti riskinä, sillä sellun hinta vaihtelee voimakkaasti kysynnän ja tarjonnan mukaan.

Ylitarjontaa saattaa tulla, jos Finnpulp päättää investoida Kuopioon ja Kemijärven ja mikäli Kainuun biojalostamot toteutuvat. Ruotsissa SCA kaksinkertaistaa parhaillaan Timrån havusellutehdasta ja Södra laajentaa Värössa.

Metsä Groupin pääjohtajan Kari Jordanin mielestä riski ylituotannosta ei kuitenkaan ole suuri, sillä pitkäkuituista havusellua tarvitaan yhä enemmän muun muassa pakkauskartongin ja pehmopaperin valmistukseen.

Eniten yhtiö luottaa Kiinan vetoon. Siellä sellua tarvitaan vielä myös paperiin, vaikka muualla paperin valmistus ja kulutus vähenee.

"Äänekoskesta tulee maailman modernein sellutehdas. Jos se ei pärjää kilpailussa, niin mikä sitten?"

Markkinahavusellun kysynnän Metsä Group arvioi nousevan maailmassa toissa vuoden 24 miljoonasta tonnista 26,5 miljoonaan tonniin vuonna 2025.

Lyhytkuituista lehtipuusellua tulee markkinoille roimasti erityisesti Etelä-Amerikasta, ja sen hinta on pudonnut.

Lyhytkuitusellulla on pystytty osittain korvaamaan pitkäkuituista havusellua, mikä alentaa havusellun hintaa. Monissa pakkauskartongeissa ja papereissa havusellua on kuitenkin vaikea korvata.

Jordan kysyykin, mikä olisi vaihtoehto havusellun tuotannolle, kun yhtiö aikoo kasvaa? Jordan on määrätietoisesti lopettanut kaiken painopaperintuotannon, sillä paperin hinta romahti digitalisaation vuoksi. Myös Metsä Group keikkui sen vuoksi konkurssin partaalla viime vuosikymmenellä.

Markkinasellun tuotantoa voisi vähentää esimerkiksi lisäämällä yhtiön omaa kartongintuotantoa, joka on toistaiseksi ollut varsin kannattavaa. Esimerkiksi Äänekosken kartonkitehtaan johtaja Anders Ek sanoo tehtaan kannattavuuden olevan "hyvä".

Kartonkimarkkinat täyttyvät kuitenkin jo Metsä Groupin parhaillaan Ruotsin Husumiin rakentamalla 400 000 tonnin kartonkikoneella, jolla yhtiö korvaa vanhan paperikoneen.

Lisäksi rahat ovat tiukassa, sillä Metsä Group investoi Suomeen noin kaksi miljardia vuosina 2015–2017. Se on melko paljon yhtiölle, jonka liikevaihto on viisi miljardia euroa. Liiketulos on kuitenkin noussut jo puoleen miljardiin euroon vuodessa.

Jordanin mukaan yhtiö on pystynyt siirtymään saneerauksesta ydintoiminnan kasvattamiseen. Sellun ja kartongin lisäksi investoidaan puutuotteisiin ja myös pehmopaperi eli talous- ja wc-paperi ovat kasvulistalla.

Äänekosken biotuotetehdas maksaa 1,2 miljardia euroa ja sen arvioidaan kasvattavan Suomen vientiä 0,5 miljardia euroa vuodessa.

Kuumin rakennusvaihe on jo ohitettu ja nyt ollaan asennusvaiheessa. Aikataulu on pitänyt, nyt valmiusaste on noin 70 prosenttia, projektinjohtaja Timo Merikallio sanoo. Työmaalla on 1 700 henkilöä päivittäin. Suomalaisten osuus koko hankkeen työvoimasta on 70 prosenttia.

Metsä Fibrellä on Suomessa sellutehtaat Äänekosken lisäksi Joutsenossa, Kemissä ja Raumalla. Äänekosken sellutehtaan johtajan Camilla Wikströmin mukaan Aasian osuus Metsä Fibren liikevaihdosta on neljännes ja Suomen 45 prosenttia.