Kiinteistöjä lämmitetään kuitupuulla Lapissa
Hakkeen korkea laatu on lämmöntuotannossa kaikkein tärkeintä. Hake on tehty kuitupuusta, Mikkone Oy:n toimitusjohtaja Mikko Sirviö Rovaniemeltä sanoo. Kari Lindholm Kuva: Viestilehtien arkistoRovaniemi
”Kuitupuuta kannattaa polttaa, mikäli kuljetusmatka sellutehtaalle on yli 150 kilometriä”, Luonnonvarakeskuksen dosentti Heli Viiri sanoo.
Kuitupuun polttaminen on arkipäivää seitsemän kaukolämpölaitosta omistavalle rovaniemeläiselle Mikkone Oy:lle. Valtaosa laitosten polttoaineesta on mitoiltansa kuitupuuksi soveltuvaa ainespuuta, joka on haketettu.
Kuitupuu on tasalaatuista runkopuuta toisin kuin kannot, joiden mukana maasta nousee maata.
”Kuitupuu sopii hakkeeksi laatunsa puolesta. Kannot sisältävät kiviä, jotka rikkoisivat hakkurin. Kannoista murskattu puuaines ei sovellu meidän pieniin lämpölaitoksiin”, yhtiön toimitusjohtaja Mikko Sirviö perustelee.
Sirviön laskelmien mukaan haketetun havu- ja koivukuidun jalostaminen kaukolämmöksi tuo vähintään kaksinkertaisen tuoton kuitupuuna myymiseen verrattuna.
Mikkone Oy on kasvu-uralla: se on liki kolminkertaistanut liikevaihtonsa vuodesta 2011, vaikka viime talvet ovat olleet leutoja. Yhtiö tuottaa lämpöä rovaniemeläisiin kouluihin sekä asuin- ja yrityskiinteistöihin.
Tänä vuonna yllämme lähes 500 000 euron liikevaihtoon. Ensi vuonna liikevaihto kasvaa edelleen.
Heli Viiri luonnehtii kuitupuun polttamista köyhän miehen ratkaisuksi. Se on silti järkevää niin kauan, kun harvennuspuulle ei ole muuta käyttöä.
”Sellun tuotannon väheneminen Pohjois-Suomesta on johtanut kuitupuun ylitarjontaan. Kuitupuun hinta on romahtanut, eikä sitä välttämättä aina edes osteta. Lapissa kasvaa runsaasti nuorta metsää sotien jälkeisten suurhakkuiden jäljiltä.”
Viiri arvioi, että niin kauan kuin pääkaupunkiseudun lämmittäminen kivihiilellä on edullista, ei kotimaisen energiapuun käytöllä ole suuria mahdollisuuksia.
Jos energiapuun käyttöön löytyy tahtoa, voidaan kivihiilen polttoa hillitä energiaverotuksella.
Kuitupuun käyttö Lapissa lisääntyisi Kemijärvelle kaavaillun biotuotetehtaan myötä.
”Niin kauan kuin meillä ei ole biojalostamoja, on parempi polttaa puuta kuin velkaantua ulkomaille. Puunjalostuksen monipuolistamisesta on puhuttu jo 20 vuotta.”
Mikkone Oy toimittaa lämmityskauden hakkeet paitsi omille lämpölaitoksilleen, myös maakunnassa toimiville asiakkailleen. Yhtiön hakkeella kuumennetaan yhteensä pariakymmentä tulipesää.
Kuivaa hakerankaa tarvitaan noin 7 000 kiintokuutiometriä vuosittain, kuivumiseen pitää varata kaksi kesää.
”Kaksi kolmasosaa hakerangoista kaadetaan omalla motoketjulla omista metsistä. Puuttuva kolmannes saadaan ojitus- ja tieurakoista”, Sirviö selvittää.
Yhtiön toiminta kiteytyy hakkeen korkean laadun varmistamiseen, mikä mahdollistaa jatkuvuuden. Koska ala vaatii suuria pääomia, on keskeisten toimintojen siirtämistä aliurakoitsijoille kokeiltu mutta laihoin tuloksin.
Kalustoa rikkoutui, sillä rankakasoissa oli sinne kuulumatonta tavaraa, kuten kiviä ja metallia.
Oppivuosien jälkeen puunkorjuu, kuljetus, haketus ja poltto hoidetaan itse.
Kun tarvittavat koneet ja laitteet on hankittu, ei niistä enää luovuta.
Investointien arvo on yli 1,5 miljoonaa euroa, yhtiö työllistää keskimäärin kymmenen työntekijää. Sirviö toteaa, että pelkkä hakkeen tekeminen ei ole taloudellisesti järkevää.
Kannattavuus perustuu hakkeen laadun ja oman työn lisäksi siihen, että toimitamme asiakkaille kaukolämpöä pelkän hakkeen sijasta.
Sirviön mukaan energiapuun tukemisesta kannattaisi luopua ja siirtää tästä vapautuvat varat energiapuuhun investoivien yritysten rahoitusten takaamiseen.
”Tämä auttaisi pääomavaltaista yritystoimintaa, mutta valtiolle ei aiheutuisi enempää kustannuksia.”
Erääksi tukijärjestelmän ongelmaksi Sirviö näkee tukiasioita hoitavat virkamiehet.
”Eräskin yritti evätä meiltä energiatuen väärin perustein. Minun oli esiteltävä hänelle lakikirjasta ne kohdat, joiden nojalla tuki on myönnettävä. Jouduin siis kouluttamaan häntä omaan ammattiinsa.”
Tukien myöntäminen on viivästynyt jopa puolella vuodella, kun asian käsittelijä on ryhtynyt odottamaan tuen hakijan maksukyvyttömyyttä.
”Syynä oli, että kerroin hänelle rahojen olevan vähissä. Nykyisellään tukijärjestelmä toimii yrityksiä vastaan”, Sirviö kritisoi.
Kari Lindholm
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
