Metsäpalveluyrittäjä, osaatko myydä? "Asiat pitää pystyä kertomaan muulla tavalla kuin runkoluvusta puhumalla"

Metsänomistajan ja metsäpalveluyrittäjän välisen kohtaamisen kynnystä täytyy madaltaa, jotta nuorten metsien hoitorästejä saataisiin kurottua kiinni. Kuva: Markku Vuorikari

Monipuolistuva metsänomistajien asiakaskunta ja yrittäjyyden murros haastavat metsäpalveluyrittäjät vastaamaan uudenlaisiin palvelutarpeisiin.

"Nykyisten metsäpalveluyrittäjien ongelmakohtia ovat muun muassa vähäinen markkinointi ja heikko verkostoituminen", toteaa UPM Silvestan johtaja Jorma Saarimaa.

Metsäalan asiantuntijat kertoivat marraskuussa järjestetyillä Metsäpäivillä näkemyksiään metsäpalveluyrittäjien kasvumahdollisuuksista. Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että digitalisaatio ja mobiilit ratkaisut tulevat kasvattamaan osuuttaan palvelutarjonnassa.

Saarimaan mukaan metsäpalveluala on vielä kehittymätön moneen muuhun palveluliiketoimintaan verrattuna.

"Tällä alalla on totuttu myymään puuta, ja metsänomistaja on huolehtinut itse metsänhoitotöistä. Meillä on kuitenkin valtava bisnes hoitamattomissa metsissä. Ihmiset ostavat onnistuneen myynnin ja markkinoinnin ansiosta paljon turhempia ja kalliimpia palveluita kuin taimikonhoito", Saarimaa vetoaa.

Suomen metsäkeskuksen projektipäällikkö Marko Ämmälä povaa yhden luukun palvelumallin tulevan yhä vahvemmin mukaan myös metsäpalvelumarkkinoille. Metsänomistaja ja Etämetsänomistajien liiton varapuheenjohtaja Jaakko Temmes yhtyy mielipiteeseen.

"Prosessiketjuja, joissa toimija tarjoaa kaiken, voisi olla enemmänkin, ettei metsänomistajan tarvitsisi vedellä kaikista naruista."

Metsäpalveluiden kysynnän uskotaan kasvavan edelleen seuraavan viiden vuoden aikana. Markkinoilla on tilaa kasvulle, mutta se ei onnistu ilman oikeanlaista myyntiä ja markkinointia.

"Asiat pitää pystyä kertomaan muulla tavalla kuin runkoluvusta tai pohjapinta-alasta puhumalla", Ämmälä painottaa.

Markkinoinnin tukena olisi hyvä olla visuaalisia apuvälineitä, kuten videoita, jotka puhuttelevat hänen mukaansa kaupungistuvaa metsänomistajakuntaa paremmin.

"Esimerkiksi raivauksen tarkoitus on helpompi ymmärtää, kun metsänomistaja näkee visuaalisesti ennen ja jälkeen -kuvat työnjäljestä."

Temmes soisi myös sosiaalisen median peukutuskulttuurin nousevan metsäpalveluissa muiden palveluiden tasolle.

"Metsänomistajien välisen kokemusten vaihdon ja arvioinnin rooli on vähintään yhtä tärkeä kuin asiantuntijoilla."

Metsänomistajan ja metsäpalveluyrittäjän välisen kohtaamisen kynnystä täytyy madaltaa, jotta nuorten metsien hoitorästejä saataisiin kurottua kiinni.

"Tulevaisuuden metsät tehdään tämän päivän taimikoissa. Niissä ole kysyntärajoitetta kuten puun myynnissä, mikä lisää markkinoiden joustoa", muistuttaa Saarimaa.

Temmeksen mukaan luottamuksen kasvu yrityksen ja metsänomistajan välillä mahdollistaa yrityksille pienistä töistä siirtymisen isompiin kokonaisuuksiin.

"Luottamus rakentuu, kun työn tulos vastaa metsänomistajan tavoitetta. Olisin itse valmis teettämään ensiharvennuksen tuntihinnalla kantohinnan sijaan, jos lopputulos olisi siten parempi", hän toteaa.

Ämmälä haluaa korostaa metsäpalveluyrittäjien tärkeyttä tulevaisuuden puunhuollossa. "Vain siten pystymme turvaamaan riittävän puun saannin teollisuudelle ja pitämään huolta metsäomaisuudestamme."

Metsäkeskus on koonnut verkkosivuilleen videoita ja kuvia metsäpalveluyrittäjien toteuttamista erilaisista metsänhoitotöistä havaintometsissä. Videoilla havainnollistetaan, miten eri metsänhoitotyöt vaikuttavat konkreettisesti metsään, ja miksi metsää kannattaa ylipäänsä hoitaa.