Kosteikot eivät ole joutomaita

Karpalo houkuttelee poimijoita Torronsuon kansallispuistossa. Kuva: Jaana Kankaanpää

Tänään vietetään maailman kosteikkopäivää. Maailmanlaajuisesti miljardi ihmistä saa elantonsa kosteikosta. Maatalous, kalastus, vesiliikenne ja matkailu ovat vain joitakin esimerkkejä elinkeinoista, jotka ovat kosteikkojen hyvinvoinnista.

Alueet ovat myös tärkeä osa maailman vesikiertoa, sillä ne suojaavat rannikoitamme myrskyiltä ja jokirantojamme tulvilta. Ne toimivat myös hiilinieluina hidastaen ilmastonmuutosta ja niiden lajisto on maailman monimuotoisimpia.

Valitettavasti kosteikkojen arvoa ei usein ymmärretä. Maailman kosteikoista on hävinnyt sadassa vuodessa 64 prosenttia. Makean veden lajisto on vähentynyt 74 prosenttia vuosina 1976-2010.

Suomen soista on hävinnyt ja otettu muuhun käyttöön kaksi kolmasosaa. Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 -julkaisun mukaan vesien ja kosteikkojen lintulajien uhanalaisuus on lisääntynyt erityisen paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Lajien uhanalaistuminen johtuu pääasiallisesti pesimäympäristöjen heikentymisestä, ja erityisesti vesien rehevöitymisestä.

Kosteikkopäivänä käynnistyy myös