Konenäkö tunnistaa pian korjuuvauriot – tieto metsänomistajalle reaaliajassa

Vuonna 2018 huomautettavaa korjuujäljestä oli hieman alle puolella metsäkeskuksen tarkastamista kohteista. Kuva: Kari Salonen

Metsäkone työskentelee harvennushakkuilla ahtaissa oloissa. Puuta kaatuu, mutta pystyyn jääviä puita ei saisi ruhjoa, ettei niiden kasvu kärsi.

Jonkin verran kolhuja syntyy aina. Korjuujälkeä seuraa metsäkeskus, mutta tarkastusten määrät ovat olleet viime vuosina vähenemään päin.

Vuonna 2018 metsäkeskus tarkisti jälkeä 118 harvennusleimikolla, yhteensä 453 hehtaarilla. Huomautettavaa oli hieman alle puolella kohteista.

Pian korjuujäljen arviointiin saatetaan saada apua konenäöstä. Stora Enso on tutkinut, miten automaattisen kameran ja kuvatulkinnan avulla runkovaurioita pystyttäisiin havaitsemaan koneellisesti.

Puunhankinnan tutkimuspäällikkö Kalle Kärhä luonnehtii tuloksia jopa läpimurroksi.

Tutkimuksessa tehtiin runkovaurioita koepuihin ja kuvattiin jälkeä kameralla tyvitukkikorkeudelle eli viiteen metriin asti. Vauriontunnistukseen kehitetty algoritmi tunnisti kuva-­aineistosta vauriot parhaimmillaan 90-prosenttisesti.

Äärimmäiset sääilmiöt, sateisuus ja maan routaisuuden muutokset heikentävät metsäpohjan kuntoa ja vaikeuttavat puunkorjuuta leimikoilla. Jos talvet leudontuvat ja otolliset hakkuukelit vähenevät, korjuuvaurioiden riskit kasvavat.

Metsänomistajalle niistä syntyy tulon menetyksiä, kun puun kasvu hidastuu ja sen laatu heikkenee. Vaurioituneet puut voivat altistua lisäksi lahottajille.

Tulevaisuuden visiossa kamera olisi kiinnitettynä metsäkoneeseen, ja se ottaisi kuvia puustosta automaattisesti tietyin välimatkoin. Metsäkoneenkuljettaja saisi näin tietoa jäljestä reaaliajassa ja voisi puuttua työnjälkeen parhaimmillaan jo työmaalla.

Myös metsänomistajalle tietoa hakkuutyömaalta voisi välittää suoraan tietokoneelle tai puhelimelle.

”Tieto on objektiivista, ja dataa kertyy paljon. Tämä on kustannustehokas tapa urakoitsijalle, kun tehokasta työaikaa ei kulu jälkikäteisinventointeihin”, sanoo Stora Enson hankintajohtaja Antti Suvinen.

”Meillä tämä liittyy siihen, että haluamme toimia vastuullisesti ja läpinäkyvästi. On kunnia-asia, että jätämme siistin jäljen, kun koskemme metsänomistajan omaisuuteen.”

Täydelliseen tulokseen konekaan ei silti vielä pääse. Esimerkiksi kirkkaassa auringonvalossa runkovaurioiden tunnistaminen oli huomattavasti vaikeampaa. Talvella se voi olla mahdotontakin, kun on pimeää, metsäkoneen kirkkaat valot häiritsevät kameraa ja puun rungon peittää lumikerros.

Ainakin alkuun apua konenäöstä voi odottaa lähinnä kesähakkuukohteille, joissa vaurioitakin syntynee eniten.