Tulevaisuuden metsissä viljellään sieniä ja marjoja

Kaupallisesti tärkeimmät luonnonmarjat ovat mustikka, puolukka ja lakka. Mustikkaa poimittiin myyntiin vuonna 2015 ennätysmäärä, 7,2 miljoonaa kiloa. Se oli 1,3 miljoonaa kiloa edellisvuotta enemmän. Lähde: Marsi 2015. Kuva: Erkki Oksanen / Luke

Metsämarjojen ja -sienten viljely puuntuotannon rinnalla parantaa Suomen mahdollisuuksia luonnontuotealan markkinoilla.

Luonnontuotteiden kysyntä on maailmalla kovassa kasvussa. Kysyntää on erityisen paljon Aasiassa, jossa monilla luonnontuotteilla katsotaan olevan terveellisten vaikutusten ohella myös lääkinnällisiä vaikutuksia.

Suomalaisilla luonnontuotteilla on hyvät mahdollisuudet markkinoilla, sillä tuotteisiin yhdistyvät raaka-aineiden erinomaiset ravintoarvot, puhtaus, luotettava alkuperä ja toimitusvarmuus.

"Pohjois-Suomen metsät on pääosin sertifioitu luomukeruualueeksi. Näin voitaisiin menetellä jopa 93 prosentissa Suomen metsiä. Luomu-leima tuotteen kyljessä olisi jälleen yksi keino lisätä tuotteiden myyntiä", kertoo vanhempi tutkija Henri Vanhanen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Myös villiruuan suosio on kasvussa. Meillä kerätään runsaasti metsämarjoja ja -sieniä, jotka täyttävät villiruokakriteerin, mutta sitä ei ole toistaiseksi hyödynnetty markkinoinnissa.

Markkinoille menevien tuotteiden toimituksiin ei saa tulla katkoksia. Tämän vuoksi metsämarjojen ja -sienten vuosittaisia satovaihteluita pitäisi pystyä hallitsemaan.

"Tähän on ratkaisuna marjojen ja sienten viljely tai puoliviljely. Puoliviljelyssä satotasoa pyritään nostamaan luontaisilla kasvupaikoilla. Metsän kierron eri vaiheissa on mahdollista harjoittaa puoliviljelyä ilman, että siitä on haittaa puuntuotannolle", Vanhanen sanoo.

Mustikan satoisuutta voidaan parantaa ottamalla huomioon kasvin tarpeet metsänkäsittelyssä.

Suurin haaste on kuitenkin mustikan kukinta-aika alkukeväällä: jos on kylmää, pölyttäjähyönteiset eivät lennä ja kun pölytys epäonnistuu, myös sato on menetetty.

"Pölytyspalvelulla on saatu huomattavia lisiä marjasatoihin. Pölytyspalvelussa erakko- ja kesymehiläisten pesiä viedään hyvien mustikkapaikkojen tuntumaan ennen kukinnan alkamista."

Vanhasen mukaan luonnossa kasvavat erikoissienet ovat lähes täysin hyödyntämättä, vaikka niiden arvo maailmanmarkkinoilla on kymmeniä miljardeja euroja.

Etenkin Aasiassa kiinnostus on suurta, koska siellä sienillä katsotaan olevan myös lääkinnällisiä vaikutuksia.

Kansainvälisillä markkinoilla erikoissienistä olisi mahdollista saada kymmenien miljoonien eurojen tulot.

Esimerkiksi pakuriteestä maksetaan parhaimmillaan noin 960 euroa kilolta.

Pakurikääpää voi viljellä elävissä puissa ja toista kotimaista erikoissientä, lakkakääpää, kuolleissa puissa, esimerkiksi kannoissa. Kummankin viljelyä voidaan harjoittaa rinnan puuntuotannon kanssa.

"Ja mikä parasta, pakuri- ja lakkakääpien viljely ei edellytä isoja investointeja", Vanhanen toteaa.

Ruokasienistä tutkitaan parhaillaan osterivinokkaan ja kuusilahokkaan viljelyä metsissä. Niitä istutetaan kantoihin ja tukkeihin, ja tavoitteena on saada sienet laajaan ja suunnitelmalliseen tuotantoon.

Ruokasienten osalta ei ole kyse ainoastaan satojen varmistamisesta vientiin, vaan sienet nähdään myös merkittävänä mahdollisuutena nostaa proteiinituotannon omavaraisuutta.