Kirjanpainajat kirittävätjäreiden kuusikoiden kauppaa

Kirjanpainajat pakottavat eteläsuomalaiset metsänomistajat hakkaamaan järeitä kuusikoita.

”Uudistushakkuiden määrä on kolminkertaistunut. Metsänomistajat ovat joutuneet tekemään kirjanpainajien takia jopa 20–30 hehtaarin aukkoja”, kertoo toiminnanjohtaja Jari Ursin Kymenlaakson metsänhoitoyhdistyksestä.

”Hakkuut ovat keskittyneet vanhoihin kuusikoihin. Reikää syntyy, kun metsänomistajat huomaavat puiden alkavan kuivua pystyyn.”

Toistaiseksi leimikot ovat menneet hyvin kaupaksi. Havutukin kantohintakin on kohdallaan eli 60 euron tuntumassa.

Ursin arvelee, että kuusitukin kysyntä laimenee syksyllä. Kaikilla ostajilla ei ole sille käyttöä Kymenlaaksossa.

Myös harvennusleimikot ovat käyneet kaupaksi, jos ne on korjattavissa kesällä. Sen sijaan kiinnostus talvileimikoihin on laimeaa. Niiden osalta syksystä voi tulla pitkä.

Hyönteistuhojen uhka painaa päälle myös Lounais-Suomessa, missä puukauppaa on käyty myrskyleimikoilla. Muuten lounaissuomalaiset metsänomistajat eivät vielä ole puukaupoille lähteneet.

”Puukauppa etenee perinteisiä latuja. Täällä aletaan heräillä vasta sitten kun muut ovat jo puunsa myyneet”, pohtii toiminnanjohtaja Harri Tasanen metsänhoitoyhdistys Lounametsästä.

Tasanen toivoo, että metsänomistajien kelloa voisi siirtää kahdella kuukaudella eteenpäin.

”Puukaupalle on nyt otollinen aika. Hinnat ovat nousseet siihen, mihin ne voivat nousta. Voi olla, että syksyllä hinnat ovat jo laskussa.”

Hyönteistuhot iskevät metsänomistajiin kipeästi. Tasasen mukaan ainakaan toistaiseksi hyönteisten tappamat ja pystyyn kuolleet kuuset eivät ole sahoille kelvanneet.

”Sen sijaan Saksassa on tuhopuihin erikoistuneita sahoja. Niille kelpaa kuiva ja sinistynyt puu, kunhan siinä naula pysyy.”

”Ehkä Suomessakin jonkun sahan kannattaisi erikoistua tuhopuihin. Ellei niille löydy täällä polttoa parempaa käyttöä, pitää alkaa pohtia niiden vientimahdollisuutta Saksaan”, sanoo Tasanen.

JARMO PALOKALLIO

Avaa artikkelin PDF