Joustamaton järjestelmä muutoksen esteenä Venäjällä
CBS Foren -naapurushankkeen koulutukseen osallistuneet venäläiset tutustuivat metsätaimituotantoon Markku Räsäsen (kyykyssä) Tuomiahon taimistolla Outokummussa. Sari Penttinen Kuva: Viestilehtien arkistoJOENSUU (MT)
”Lainsäädäntö on joustamaton”, jatkaa Metsä Fibre Oy:n tytäryhtiön Metsä Svirin sahan puunkorjuuyrityksessä ZAO Petrovles Podporozhjenissa työskentelevä metsätalousinsinööri Jelena Baranova.
Baranova osallistui viime viikolla Joensuun seudulla järjestettyyn CBS Foren -naapuruushankkeen koulutukseen. Hankkeen tavoitteena on löytää uusia ratkaisuja metsätalouden tehostamiseen ja energiapuun käytön lisäämiseen sekä Suomessa että Venäjällä
Myös Lahdenpohjan keskusmetsähallinnon päällikkö ja Karjalan tasavallan luonnonvarainministeriön edustaja Ivan Ivanov nimesi järjestelmän muuttamisen yhdeksi venäläisen metsätalouden ja metsänhoidon tärkeimmistä haasteista.
”Me tiedämme rajan molemmin puolin samat asiat metsistä. Venäläisten tapa ajatella asioista vain eroaa suomalaisten tavasta.”
Lahdenpohjan hallintopiirin metsäpinta-ala on 162 000 hehtaaria ja laskennallinen hakkuusuunnite 262 000 kuutiometriä. Henkilöstöä on 47 henkeä.
Ivanov kertoo, että 80 prosenttia metsäpinta-alasta on vuokrattu. Hallintopiiri hallinnoi 20:tä prosenttia pinta-alasta.
Varteenotettavia suuria sahoja ei ole, vain pieniä kenttä- ja raamisahoja. Tukkipuista puolet sahataan Lahdenpohjassa, puolet myydään Pietariin ja Suomeen.
Kuitupuu myydään Käkisalmen lastulevytehtaalle, International Paperin Svetogorskin paperitehtaalle ja Suomeen.
”Metsäteollisuus investoi alueeseen sitten, kun tieyhteyksiä on saatu parannettua.”
Venäjällä joudutaan hyödyntämään luontaisesti syntyneitä ja kasvaneita metsiä hoidettujen sijasta. ”Metsänhoitotöiden ja harvennushakkuiden vähyyden vuoksi menetämme metsien nopean kasvun hyödyt”, sanoo Ivanov.
Metsänvuokraajat hallinnoivat vuokraamaansa aluetta 49 vuotta ja haluavat saada siitä kaiken hyödyn heti.
Suomessa metsävaroja hyödynnetään pitemmällä tähtäimellä ja metsäsuunnittelu on yksilöllisempää yleissuunnittelun sijaan, kuvailee Ivanov.
”Me valvomme, että vuokraajat suorittivat sopimuksiin merkityt hoitotoimenpiteet.”
Metsien terveydentila ja kirjanpainajatuhot ovat huolena myös idässä. Laajojen tuhojen estämiseksi tehdään terveysavohakkuita asiantuntijoiden esityksestä.
Venäjältä puuttuu toimiva tekniikka maanmuokkaukseen, mikä on uudistamisen yksi haasteista. Kaivurimuokkausta ei ole, sanoo Ivanov.
Baranovaa kiinnostivat viikon kestäneen koulutuksen aikana erityisesti suomalaiset metsien uudistamisen menetelmät. ”Tällä hetkellä uudistaminen perustuu paljon maanpinnan rikkomiseen ja luontaisen alikasvoksen hyödyntämiseen”, hän selittää.
Paakkutaimien käyttöä haluttaisiin lisätä, mutta Baranovan organisaation on esimerkiksi tilattava paakkutaimia 300–400 kilometrin päästä. Avojuurisia taimia käytetään yhä paljon. Istutustiheys on 2 500 tainta hehtaarille. Taimimäärä on suuri puutteellisen maanmuokkauksen takia.
Sekä avojuuriset että paakkutaimet tuotetaan valtiollisissa taimitarhoissa.
Istutettavista taimista vain noin 10 prosenttia on kuusia, loput mäntyjä. ”Istutustyövoimaa urakoitsijoilta löytyy kyllä.”
SARI PENTTINEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
