Etelä-Suomessa ei lunta ole lainkaan tai lumipeite on hyvin ohut. Lähiaikoina ei etelään ole lunta juurikaan lisää luvassa. Kuva: Jukka Pasonen
Osa metsäkoneista on seissyt parikin kuukautta – leudon talven vuoksi korjuukelpoisista leimikoista on pulaa
Helmikuun sääennusteet lupaavat metsissä työskenteleville parempia kelejä vain osaan Suomea. Etelässä leuto sää jatkunee.
Koneurakoitsija Mikko Korhonen (vas.) ja Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistyksen metsänhoitoesimies Mika Lyytinen tarkastivat hakkuukoneen jälkiä Keiteleellä viime viikolla. Pehmeässä maastossa ajourat on suunniteltava niin, että niitä pitkin ei ajeta monta kertaa. Kuva: Pentti Vänskä
Metsätiet ovat monin paikoin olleet liukkaita kuin luistinradat. Jäistä on ollut myös Keiteleellä Pohjois-Savossa. Kuva: Pentti VänskäKunnon pakkasia ja lunta on turhaan odoteltu hakkuutyömaille tänä talvena suuressa osassa Suomea. Maa oli pitkään lähes lumeton Joensuu–Oulu -linjan eteläpuolella.
Aivan viime päivinä lunta on satanut keskiseen Suomeen, mutta etelässä taivaalta on tullut vettä ja räntää.
Korjuusuunnitelmia on jouduttu muuttamaan, eikä varsinaisille talvileimikoille ole päästy. Osa metsäkoneista on seissyt työnpuutteessa, kun korjuukelpoisia kohteita ei ole tarjolla.
”En muista, että koneet olisivat näin pitkään seisoneet talvella koskaan”, sanoo koneurakoitsija Mikko Korhonen, joka on tehnyt harvennushakkuita Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelulle.
Korhosella on kaksi koneketjua eli kaksi hakkuukonetta ja kaksi ajokonetta, joilla talvisin on yleensä ajettu kahdessa vuorossa.
Nyt toinen koneketju on ollut työttömänä melkein kaksi kuukautta, ja ajossa olevalle ketjulle töitä on riittänyt yhteen vuoroon.
Pientä toivoa Korhonen näkee helmikuun alun sääennusteissa, jotka lupaavat lämpötilan painuvan pakkasen puolelle.
”Nyt kun saataisiin kunnon pakkasia, niin maat jäätyisivät hyvin, koska lunta on vähän.”
Lumiraja on kulkenut alkutalvena Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistyksen läpi.
”Kuopion länsipuolella ei juurikaan ole ollut lunta, mutta Kuopiosta Joensuuhun päin sitä on jonkun verran”, Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistyksen johtaja Pekka Sahlman kertoo.
Harvennushakkuita on voitu tehdä lähinnä vain kuivien kankaiden männiköissä ja koivikoissa, missä kantavuutta on riittävästi.
”Sellaisia kohteita on hakattu, joita ei talvella tähän aikaan normaaliolosuhteissa hakattaisi.”
Upottavien metsäpohjien lisäksi keskisessä Suomessa puunhankinnasta vastaavia ovat kiusanneet jäiset tiet.
”Jos joku kohde olisi voitu kovan metsäpohjan ansiosta korjata, niin kuljettaminen liukkailla sivuteillä on ollut haastavaa. Hiekoittaa ei aina ole ehditty sitä tahtia kuin pitäisi”, Sahlman sanoo.
Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen metsäpäällikkö Vesa Orjasniemi kertoo tähänastisen talven olleen poikkeuksellisen vaikea.
”Meillä ja monella muulla toimijalla koneita jouduttiin pysäyttämään jo ennen vuodenvaihdetta.”
Kevään kelirikkoajalle varattuja leimikoita on hakattu Kanta-Hämeessäkin.
Sivuteiden kunto on ollut ongelmana myös Hämeenlinnan seudulla. Syynä ei ole liukkaus kuten keskisessä Suomessa, vaan vesisateiden aiheuttama pehmeys.
Orjasniemen mukaan teiden kunto on välillä parantunut muutamien kuulaiden päivien ansiosta.
”Jo pienet yöpakkaset parantavat metsäteiden kuntoa, mutta jotta maastot muuttuisivat kantaviksi, tarvittaisiin 10–15 asteen pakkasia.”
Lapissa lunta on tullut joillakin seuduilla ajankohtaan nähden ennätysmääriä. Puunkorjuulle pulmia tuottaa se, että paksu lumikerros satoi runsaiden vesisateiden jälkeen sulaan maahan.
”Lunta on paikoin lähes metri. Kaikki suot, jängät ja purot eivät ole jäätyneet ollenkaan”, kertoo Itä-Lapin metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jari-Pekka Jumisko.
Runsas lumi hidastaa puunkorjuuta ja aiheuttaa Jumiskon mukaan lisäkustannuksia varsinkin perinteisten talviteiden teossa.
Kaikille suunnitelluille kohteille ei talvitien teko onnistu lainkaan. Korjaamatta jäävät monet kohteet, jotka ovat soiden takana.
”Jos pohjia ei ole alettu heti alkutalvesta ajamaan kelkalla, niin nyt on aika toivotonta yrittää tehdä kunnon talvitietä.”
”Tienvarsileimikoilla on kysyntää ja keväällä varmaan vielä enemmän”, Jumisko pohtii.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
