WWF: Suomi pakotettu lobbaamaan hiilinielujen puolittamiseksi

"Se, että voimalaitoksissa vaihdetaan puuhun tai turpeeseen, ei tarkoita meille energiamurrosta", WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder sanoo. Kuva: Jarkko Sirkiä

WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohwederin mukaan suurimmat ristiriidat uudessa energia- ja ilmastostrategiassa koskevat monimuotoisuuden heikkenemistä ja metsien hiilinielujen pienenemistä.

Hän kutsuu hallituksen viime viikolla julkaisemaa energialinjausta biopolttoainestrategiaksi eikä niinkään ilmastostrategiaksi.

"Kivihiilen käytön lopettaminen ja öljyn käytön puolittaminen olivat jo aiemmin hallituksen tavoitelistalla. Tässä ei tullut mitään uutta."

Rohweder pitää energialinjauksen toimenpiteitä liian kunnianhimottomina.

"Kuinka hiilinielujen puolittaminen edistää ilmastotavoitteitamme?" hän kysyy.

Rohweder sanoo, että biopolttoaineilla on rooli päästövähennyksissä, mutta vain lento- ja laivaliikenteessä sekä raskaassa maantieliikenteessä, joissa sähköiset ratkaisut eivät tule kysymykseen.

Tavoitteeksi on kirjattu 30 prosentin biopolttoaineen sekoitevelvoite. Se on Rohwederin mukaan turhan korkea.

"Suuremman osuuden liikennesektorin päästöistä olisi voinut hoitaa sähköistämällä liikennettä vielä rohkeammin."

WWF näkee hallituksen päämäärissä myös myönteisiä asioita. Esimerkiksi henkilöautoliikenteen sähköistäminen, uusiutuvan energian painottaminen ja liikennejärjestelmän uudistaminen ovat hyvä alku.

"Olemme useassa asiassa oikealla tiellä. Hallituksen olisi kuitenkin pitänyt linjata vahvemmin rakenteellisia muutoksia, kuten yhä halvemmaksi käyvien uusiutuvien energiamuotojen vaatimaa järjestelmämurrosta."

Rohweder käyttää tästä esimerkkinä älykkäitä liikkumis- ja asumismuotoja.

"Olisi ollut mahdollisuus lähteä tukemaan muutakin kuin biopolttoaineita, kuten älykkäitä energiaratkaisuja, lämpöpumppuja sekä tuuli- ja aurinkoenergiaa."

Rohweder kantaa huolta siitä, miten Suomi pyrkii vaikuttamaan metsien hiilinieluihin EU:ssa.

Hänen mukaansa hallituksen biotaloussuunnitelmat ovat pakottaneet Suomen lobbaamaan voimakkaasti sen puolesta, että hiilinielujen puolittaminen olisi ilmastopoliittisesti hyväksyttyä.

"EU:ssa voidaan tehdä päätöksiä, jotka estävät metsien käyttöä tulevaisuudessa. Se taas voi rajata biotaloussuunnitelmia."

Hänestä Suomi on turhankin riippuvainen puusta ja metsistä.

"Suomi ajaa itsensä loukkuun. Tavoitteiden onnistuessa Suomi näyttäisi huonoa esimerkkiä muille maille, jolloin Pariisin ilmastotavoitteille voitaisiin heittää hyvästit."

WWF:n mukaan puusta saatavat hyödyt jyräävät ilmastotavoitteet.

"Biopolttoaineiden valjastaminen energiakäyttöön ei edusta meille sitä, että saisimme suurimman mahdollisen lisäarvon puusta."

Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE) arvioivat hakkuiden vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen. Selvityksen mukaan metsien monimuotoisuus voidaan turvata nykyisiä toimenpiteitä tehostamalla, vaikka hakkuumäärät kasvaisivatkin.

Rohwederin mukaan Luken määrittämä hakkuutaso ei kuitenkaan kerro koko totuutta.

"Se kertoo tason, jolla voidaan hakata siten, että raaka-aineen riittävyys turvataan. Tämä on eri asia kuin ekologisesti kestävä taso."

Hänen mukaansa nykyinen hakkuumäärä on ekologisesti kestävä, kun siihen lisätään suojelua ja kunnianhimoisempia monimuotoisuustavoitteita.

"Metsämme ovat ahdingossa ja metsäluonnon monimuotoisuutta ei ole saatu yrityksistä huolimatta kääntymään laskuun."

Mitä WWF aikoo jatkossa?

"Teemme työtä tahojen kanssa, jotka haluavat edistää tavoitteitamme. Monimuotoisuustavoitteista emme jousta", Rohweder vastaa.

Pääsihteeri ei usko, että erimielisyydet Suomen biotavoitteista johtavat järjestöjen "metsäsotaan".

"WWF on ratkaisukeskeinen organisaatio."