EU-komissio kuuntelee metsäalan sijaan ympäristöjärjestöjä

EU:n ennallistamisehdotus perustuu romanttiseen ajatukseen menneestä maailmasta, näkee EFI:n Harald Mauser. Kuva: Petteri Kivimäki

Metsäalan on erittäin vaikeaa tulla kuulluksi ja vaikuttaa EU:n komission päätöksien valmisteluun. Komissio kuuntelee mieluummin ympäristöjärjestöjä, toteaa Euroopan Metsäinstituutin (EFI) Brysselin edustaja Harald Mauser.

”Vaikuttaa siltä, että tämän komission aikana valikoidaan niitä tieteellisiä tuloksia, mitkä sopivat jo valittuun linjaan. Siitä poikkeavia näkemyksiä ei oteta huomioon päätöksenteossa”, tykittää Mauser metsäviestintätoimisto Audiomedian haastattelussa.

Mauserin mukaan metsiin vaikuttavat komission esitykset ovat yhä enemmän ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa. Kaiken lisäksi komission näkökulma metsäasioihin on kovin kapea.

”Metsättömistä maista tulevien päättäjien tieto metsätaloudesta ja sen vaikutuksista yhteiskuntaan on hyvin rajoittunutta. He eivät tahdo ymmärtää metsien monia merkityksiä metsämaille.”

Metsäala ei ole löytänyt oikeaa viestintätapaa lisätä ymmärrystä kokonaisvaltaiseen metsätalouteen. Vaikutusvalta metsäasioissa onkin siirtynyt ympäristöjärjestöille.

Ne ovat erittäin aktiivisia ja hyviä oma agendansa kampanjoinnissa.

”Ympäristöjärjestöjen piirissä metsäpohjainen bioekonomia nähdään uhkana ja ajetaan lisää suojelua ja rajoituksia metsien käyttöön”, sanoo Mauser.

Metsäala saisi paremmin näkemyksensä esille, jos metsämaat pystyisivät yhteistyöhän. Vahvojen kumppanuuksien luominen ei toistaiseksi ole onnistunut.

Komission ongelmana on päästä asetettuihin hiilineutraalisuustavoitteisiin. Metsien hiilinielut on nähty tavoitteiden pelastajana, vaikka oikeasti pitäisi keskittyä päästöjen vähentämiseen.

Mauserin mukaan ennallistamiskeskustelua hallitsee romanttinen ajatus menneen maailman luonnosta. Samalla kannattaisi muistaa, että ennallistamisvuodeksi määriteltynä vuonna 1951 metsien hiilinielut Euroopassa olivat 93 miljoonaa tonnia ja nyt nielujen koko on 345 miljoonaa tonnia.