Venäjän asenne ja Lähi-idän kriisi lisäävät EU:n bioenergian tuotantoa
Luonnonvaroiltaan rikkaan Venäjän yhteistyöhaluttomuus ja öljyalueiden poliittiset kriisit Lähi-idässä lisäävät Euroopan unionin tarvetta kasvattaa omavaraisuuttaan. Tämä tehostaa bioenergian tuotantoa.
”Öljyn korvaamisessa EU voisi toimia vielä rohkeammin. Kaikkea ei voi saavuttaa yhdessä yössä, mutta suunta uusiutuviin raaka-aineisiin ja energiaan pohjautuvaa biotaloutta on selkeä”, arvioi kansainvälisestä metsäpolitiikasta MTK:ssa vastaava Janne Näräkkä.
Lisäpainetta ilmastopolitiikkaan tuo Pariisin ilmastokokous joulukuussa.
Metsillä on ilmastonmuutoksessa kaksoisrooli: toisaalta ne tuottavat bioenergiaa, joka korvaa uusiutumattomia energianlähteitä, toisaalta ne toimivat hiilinieluina ja varastoivat hiiltä puuainekseen.
”Jos metsien roolia hiilinieluina painotetaan ilmastopolitiikassa yksisilmäisesti, on mahdollista, että hakkuille asetetaan rajoitteita”, Näräkkä arvioi.
Euroopan unioni pohtii tällä hetkellä keinoja vuoden 2030 energiastrategian tavoitteiden saavuttamiseksi.
Tavoite on leikata kasvihuonepäästöjä 40 prosenttia verrattuna vuoden 1990 tasoon, nostaa uusiutuvan energian osuus 27 prosenttiin energiankulutuksesta ja säästää 27 prosenttia energiaa verrattuna normaaliin tasoon.
Metsäenergian käyttö lisääntyy siis myös Suomessa. Samalla nousee esiin kysymys puuraaka-aineen kestävyydestä ja puun alkuperän todentamisesta.
”Jos metsien kestävää käyttöä aletaan seurata puutasolla, miten paljon lisäsääntelyä se tuottaa? Jos kestävän metsätalouden todentaminen vaatii monimutkaista prosessia, se voi pahimmillaan estää investointien tekemistä Suomeen”, Näräkkä pohtii.
”Hullunkurisinta on, että Suomi ja Ruotsi, joilla asiat ovat jo kunnossa ja joilla on hyviä työkaluja kestävyyden todistamiseen, ovat tilanteesta selkeästi eniten huolissaan.”
”Luonnollisesti se voi johtua metsäsektorin suuresta merkityksestä Pohjoismaissa. Toisaalta se herättää kysymyksiä, miten tosissaan lainsäädäntö näissä maissa otetaan.”
Useimmat EU:n asettamat tavoitteet tukevat puunkäyttöä, mutta sääntelyn lisääminen voi aiheuttaa ongelmia käytännössä.
EU:ssa esillä oleva kaskadikäyttö tarkoittaa periaatetta, jossa raaka-aine jalostetaan mahdollisimman arvokkaaksi lopputuotteeksi. Puun kohdalla esimerkiksi rakennus tai huonekalut ohittavat periaatteessa kuiduttamisen. Erityinen kynnyskysymys on puun käyttö energiaksi.
”Pahimmillaan sääntely voi johtaa siihen, että puuta ei voi myydä suoraan energiakäyttöön. Jäsenmailla on huomattavia eroja metsien määrässä ja sen vuoksi en koe lainsäädännön olevan järkevä keino edistää kaskadikäyttöä”, Näräkkä painottaa.
On mahdollista puuttua myös suoraan rakentamiseen puun käytön lisäämiseksi.
”Ranskassa oli vireillä laki, joka olisi rakentamisessa edellyttänyt vähintään kahden puukuution käyttämistä sataa rakennusneliötä kohti. Tällaisilla säädöksillä puutuotteille luotaisiin uutta kysyntää ja samalla tehtäisiin kustannustehokasta ilmastopolitiikkaa”, Näräkkä kertoo.
”Vastaavanlaista painottamista EU tekee jo uusiutuvien energiamuotojen saralla.”
Kiertotalous on EU:ssa voimakkaasti esillä. Tuotteiden koko elinkaareen halutaan kiinnittää entistä enemmän huomiota. Kaskadikäytön eli resurssitehokkuuden periaatteet heijastuvat myös kierrättämiseen.
”Kaatopaikalle päätyy tulevaisuudessa vain sellainen, jolle ei ole oikeasti mitään käyttöä. Myös kulutustavaroiden määrää pyritään vähentämään niiden jakamisella ja tuotteiden kestävyyden ja käyttöiän nostamisella,” Näräkkä kuvailee.
”Laaja-alaisessa pohdinnassa katsotaan raaka-ainevirtoja aivan uudella tasolla. Biotaloudella on kiertotaloudessa suuri rooli ja niiden molempien kehittäminen edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä.”
Terhi Pape-Mustonen
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
