Taimen kutee syksyllä – väärin tunnistettu kala voi tuoda tonnien laskun

Erotatko taimenen ja lohen? Tämä kysymys voi ratkaista, syyllistytkö luonnonsuojelurikokseen. Kylkipilkutus ei aina ole selvästi erottava tekijä, toisin kuin rasvaevä. Rasvaevä on pieni selkäpuolella oleva evä selkäevän ja pyrstön välissä.  Kuva: Kari Salonen

Taimenen kutupuuhien seuraaminen on varovaisuusperiaatetta noudattaen jännittävä hämäräharrastus. Kutualueilla kahlaamista tulee välttää, joten tarkkaile rannalta käsin.

Taimenten kutuaika vaihtelee eri osissa maata, mutta ajoittuu pääasiassa syyskuun lopulta marraskuulle väliselle ajalle veden lämpötilan laskettua alle kymmenen asteen.

Taimenet kutevat pienissä puroissa ja suurten jokien sivuhaaroissa. Suomen Vapaa-ajankalastajat muistuttaa tiedotteessaan, että taimenen kalastajan tulee tietää sallitut pyyntimitat eri alueilla ja rauhoitusalueet. Tärkeää on osata erottaa villit luonnossa syntyneet ja istutetut taimenyksilöt toisistaan. Istutetun taimenen tunnistaa pois leikatusta rasvaevästä.

Villi rasvaevällinen taimen on rauhoitettu kokonaan merialueilla ja maan eteläosien sisävesissä, sekä useissa yksittäisissä vesistöissä eri puolilla Suomea. Saaliiksi tulee valikoida istutuksista peräisin olevia kaloja. Taimen on rauhoitettu joessa ja purossa syyskuun alusta marraskuun loppuun.

Rasvaevällisen taimenen tappaminen on luonnonsuojelurikos. Maa- ja metsätalousministeriön asetus uhanalaisten kalojen arvosta määrittelee rasvaevällisen taimenen korvausarvoksi 3 260 euroa. Rauhoitettu kala on laskettava viipymättä takaisin veteen, oli se elävä tai kuollut.