Maalämmön suosiojarruttaa puulämmityksen kasvua
Arto Haneliuksen mukaan lämpöyrittäminen sopii hyvin maanviljelyn oheen. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoLämpöyrittäjien hoitamien lämpölaitosten määrä on noin viisinkertaistunut tällä vuosituhannella. Viime vuoden lopussa lämpöyrittäjien hoidossa oli vähän yli 500 puuta käyttävää lämpölaitosta.
Myös pienten lämpölaitosten polttaman puun määrä on kasvanut nopeasti. Noin kymmenessä vuodessa niiden puuntarve on hypännyt 100 000 kuutiosta yli miljoonaan kuutioon.
Viime vuonna lämpölaitosten määrän ja puunkäytön ripeä kasvuvauhti taittui. TTS:n tutkija Kari Vuorio arvelee yhdeksi syyksi maalämmön suosion kasvua.
”Maalämpö kilpailee puun kanssa samoista kohteista. Sen yleistyminen hidastaa hakelämmityksen kasvua.”
Hyviä kohteita lämpöyrittäjille ovat olleet koulut ja erilaiset kunnalliset laitokset, kuten vanhainkodit. Lämpölaitosten keskimääräinen kattilateho oli 0,58 megawattia.
Vaikka kovin kasvu näyttäisi olevan takana, uusia kohteita lämpöyrittämiseen löytyy edelleen. Viime vuonna laitosten lukumäärä lisääntyi muutamalla kymmenellä. Vuorio odottaa, että vauhti pysyy jatkossakin samana.
Lämpöyrittämisen kasvumahdollisuudet ovat lämpöverkkojen ulkopuolisissa teollisuusalueissa, kaupoissa ja muissa kiinteistöissä.
”Lämpöyrittäjien hoitamat laitokset sopivat myös erillään teiden varsilla olevien rivi- ja kerrostalojen lämmittämiseen.”
Kaksi kolmasosaa lämpölaitoksista oli sidoksissa yhteen kiinteistökokonaisuuteen. Noin puolet kiinteistökohtaisista laitoksista lämmitti kouluja ja toinen puoli yksityisiä kiinteistöjä.
Vuorion mukaan yksityisten kiinteistöjen osuus on koko ajan kasvussa.
Lämpöyrittäjät ovat laajentaneet vähitellen toimintaansa. Entistä useampi yrittäjä hoitaa vähintään kahta lämpölaitosta.
Samalla lämmön kokonaistoimitusten tarjoaminen on lisääntynyt eli yrittäjä rakentaa myös lämpölaitoksen.
Yrityksistä noin puolet on maatalousyrittäjien tai osuuskuntamuotoisten yrittäjärenkaiden vetämiä. Loput ovat osakeyhtiöitä ja osuuskuntia.
Lämpöyrittäjät käyttivät viime vuonna yli 1,1 miljoonaa kuutiota metsähaketta. Osuus metsähakkeen kokonaiskäytöstä oli vajaa kymmenesosa.
Metsähakkeen lisäksi lämpöyrittäjät hankkivat poltettavaksi noin 100 000 kuutiota muuta puuta sekä 50 000 kuutiota turvetta.
Viljan lajittelujätettä sekä ruokohelpeä lämpölaitoksissa paloi muutama tuhat kuutiota. Lisäksi kului jonkin verran varalämpönä ollutta öljyä.
JARMO PALOKALLIO
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
