Isomäki: Suomen olisi helppo näyttää luonnonsuojelussa muulle maailmalle hyvää esimerkkiä ilman, että mikään muuttuu
”Rauhoittamalla myös virallisesti käytännössä jo suojellut maa-alueensa Suomi edistäisi planeettamme luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä arvokkaalla tavalla”, kirjoittaa Aarteen kolumnisti Risto Isomäki.
”Olisi hyvä muistaa se, että suomalaisessa luonnonsuojelussa ei ole kuin epäsuorasti kyse sukupuuton uhkaamien lajien pelastamisesta”, Risto Isomäki kirjoittaa. Kuva: Jaana KankaanpääLoka-marraskuussa Suomi sai pyyhkeitä sekavasta esiintymisestä Kolumbian Calissa YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksessa. Epäonnistuneessa kokouksessa puhuttiin niin sanotun Kunmingin–Montrealin viitekehyksen toimeenpanosta. Maailman valtiot sitoutuivat siinä suojelemaan 30 prosenttia maapallon mannerten ja merien yhteenlasketusta pinta-alasta.
Elämme parhaillaan ainutlaatuista aikaa Maan historiassa. Seuraavien 50–100 vuoden aikana ihminen uhkaa köyhdyttää maapallon eliöstöä tavalla, joka saattaa vaikuttaa 50–100 miljoonan vuoden päähän.
Suurin osa valtamerien pohjalla elävistä vähintään 30 miljoonasta lajista kuolee sukupuuttoon, jos ilmastonmuutos muuttaa syvän meriveden hapettomaksi. Meriin hiilihappona liukeneva hiilidioksidi uhkaa tappaa sukupuuttoon kaikki maapallolle 55 miljoonan vuoden aikana kehittyneet nykyaikaiset korallit. Ilmastovyöhykkeiden siirtyminen taas voi hävittää suuren osan mannerten eliölajeista.
Kyse on niin isosta asiasta, että olisi hienoa, jos Suomi näyttäisi muulle maailmalle hyvää eikä huonoa esimerkkiä. Meidän kun olisi helppoa tehdä niin ilman, että mikään muuttuu.
Erilaisten suojelualueiden lisäksi Suomessa on paljon maita, jotka nekin ovat käytännössä melko tiukasti suojeltuja, vaikka niitä ei virallisesti ole rauhoitettu. Lähes kaikki ojittamattomat suomme ovat de facto -suojelualueita. Monia muita alueita on suojeltu kaavoituksella.
Suomen tilanne on päinvastainen kuin monissa muissa EU-maissa, joissa suuri osa suojelualueista on olemassa vain paperilla. Esimerkiksi Välimeren tärkein reservaatti Pelagos kuuluu planeettamme intensiivisimmin hyödynnettyihin vesialueisiin.
Rauhoittamalla myös virallisesti käytännössä jo suojellut maa-alueensa Suomi edistäisi planeettamme luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä arvokkaalla tavalla. Se, ettei näin ole menetelty, on osittain myös suomalaisen ympäristöväen syytä. Osa ympäristöliikkeistä on vastustanut Kunmingin–Montrealin puitesopimuksen toteuttamista tavalla, joka vahvistaisi de facto -suojelualueiden statusta tuomatta lisää maata suojelun piiriin.
Suomalaisessa keskustelussa on unohdettu, että pohjoisen havumetsävyöhykkeen lajisto on sirkumpolaarista, eli samat lajit esiintyvät valtavan laajalla vyöhykkeellä sekä Pohjois-Amerikassa että Euraasiassa. Meillä kyllä puhutaan luontokadosta ja 2 667 uhanalaisesta lajista, mutta tällä ei enää tarkoiteta sukupuuton uhkaamia lajeja.
Uhanalaiset lajit tarkoittavat meillä nykyään lajeja, jotka ovat valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai vielä paikallisemmin uhanalaisia. Itämerellä on kaksi kotoperäistä lajia, joista kumpikaan ei ole uhanalainen. Euroopan unionin alueella elää noin 400 sukupuuton uhkaamaa kotoperäistä lajia, jotka eivät esiinny missään muualla.
Paikallinen luonnonsuojelu on tärkeää sekin, mutta se on tärkeää siksi, että se vaikuttaa merkittävällä tavalla suomalaisten onnellisuuteen ja elämänlaatuun. Lähimetsillä on tutkimuksien mukaan erittäin myönteisiä vaikutuksia ihmisten fyysiselle ja mielen terveydelle. Lähimetsät ehkäisevät muun muassa verenpainetautia.
Olisi kuitenkin hyvä muistaa se, että suomalaisessa luonnonsuojelussa ei ole kuin epäsuorasti kyse sukupuuton uhkaamien lajien pelastamisesta. EU:n alueella elää ehkä vain noin yksi 100 000:sta sellaisesta lajista, joita uhkaa maapallolla sukupuutto.
Kun Suomessa puhutaan Kunmingin–Montrealin puitesopimuksesta, meidän pitäisi ajatella ensisijaisesti esimerkkivaikutuksia muuhun maailmaan sekä kymmenien miljoonien sukupuuton uhkaamien lajien pelastamista.
Tasan nollan Suomessa elävän sukupuuton uhkaaman lajin suojelu ei mitenkään voi olla yhtä tärkeää kuin se.
Aarteen kolumnisti, metsänomistaja Risto Isomäki (s. 1961) tunnetaan tieteisromaaneistaan ja tietokirjoistaan.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
