Isomäki: Polttaminen voi edelleen olla puun arvokkain käyttötapa
”Sähkön kysyntä- ja hintapiikkien madaltamiseksi olisi tärkeää, että mahdollisimman monet kotitaloudet jaksaisivat myös tulevaisuudessa ylläpitää omia polttopuuvarastojaan ja lämmittää kovien pakkasjaksojen aikana puulla tai pelleteillä”, kirjoittaa Aarteen kolumnisti Risto Isomäki.
”Puulämmittäjät säästivät joulu- ja tammikuussa melkoisen määrän rahaa kaikille suomalaisille, eivät vain itselleen”, Risto Isomäki kirjoittaa. Kuva: Jarkko SirkiäYmpäristöjärjestöjen Ei polteta tulevaisuutta -niminen kampanja on arvostellut voimakkaasti puun energiakäyttöä. Paheksuntaa on herättänyt erityisesti vanhojen ja järeiden runkojen päätyminen poltettavien puiden kasoihin.
Jopa satoja vuosia vanhat, lahot metsäpuut olisi todellakin tärkeää jättää pystyyn eikä pilkkoa energiaksi. Niillä olisi suuri merkitys lukuisien uhanalaisten lajien suojelun kannalta.
Aina ei tietenkään ole mahdollista nähdä päältä, onko jokin puu sisältä niin laho, että se ei kelpaa kuin poltettavaksi. Siinä vaiheessa, kun puu on kaadettu, vahinko on jo tapahtunut. Vanhojen puiden kaatamista koskevat ohjeistukset saattaisivat kaivata pieniä tarkennuksia. Jos puu on kovin vanha, lähes varmasti se on jo sen verran laho, ettei siitä kannata haaveilla tukkipuun hintaa.
Puun energiakäytön kategorinen vastustaminen Suomen olosuhteissa on kuitenkin huono ajatus. Vain noin 0,2 prosenttia maailman ihmisistä asuu olosuhteissa, joissa aurinkoenergian vuotuinen saatavuus on yhtä epätasaista kuin meillä. Useimmat maapallon maat pystyisivät tuottamaan kaiken energiansa auringon avulla kaikkina vuodenaikoina, mutta Suomessa se ei ole mahdollista.
Kaukolämpö, ilmalämpöpumput, maalämpö ja suora sähkölämmitys ovat vähentäneet puun pienpolttoa. Aiempaa harvemmat ihmiset jaksavat enää tehdä isoja määriä polttopuuta talven varalle. Aikaisemmin maaseudun jokaisen talon savupiipusta nousi kovilla pakkasilla valkoinen savuvana. Nyt sellaiset olivat ainakin etelärannikon maaseudulla yllättävän harvinaisia jopa silloin, kun pörssisähkön hinta käväisi 2,4 eurossa kilowattitunnilta.
Tammikuun pakkasjakso ei ollut poikkeuksellisen kova. Alueilla, joilla asuu noin kaksi kolmasosaa suomalaisista, oli melkein koko ajan paksu pilvipeite. Lämmittävien pilvien ansiosta lämpötila laski vain joinakin öinä hetkellisesti vähän 20 pakkasasteen alapuolelle. Tästä huolimatta sähkön hinta nousi niin korkealle, että siitä tuli akuutti ongelma sadoille tuhansille ihmisille.
Silloin, kun sähkö maksaa 2,4 euroa kilowattitunnilta, puun sisältämän energian laskennallinen arvo on noin 5 000 euroa kuutiolta. Tulisijat vapauttavat lämpönsä keskelle asuntoja, ja ihminen kokee niiden tuottaman lämpötilan yhtä miellyttävänä kuin pattereista tulevan kaksi astetta korkeamman lämmön.
Oleellisinta on se, että jollei suuri osa Suomen maaseudun taloista olisi tuottanut isoa osaa lämmitysenergiastaan puulla tammikuun kovimpien pakkasjaksojen aikana, sähkön hinta olisi noussut vielä paljon korkeammalle ja sähkönjakelu olisi saattanut romahtaa. Puulämmittäjät säästivät joulu- ja tammikuussa melkoisen määrän rahaa kaikille suomalaisille, eivät vain itselleen.
Mitä olisi tapahtunut, jos Siperiasta tullut hyytävän kylmä, rutikuiva ilmamassa olisi levinnyt vielä vähän laajemmalle niin, että lämpötilat olisivat myös Suomen suurien asutuskeskittymien alueella pudonneet 35 pakkasasteeseen? Niin kuin tapahtui esimerkiksi vuonna 1986.
Mitä tapahtuu sitten, kun Grönlannin jäävuorien tuotannon kasvu tai Islannin seuraava iso tulivuorenpurkaus tuo 45 asteen paukkupakkaset myös Etelä-Suomeen? Tai jos Venäjä alkaa jossakin vaiheessa sabotoida sähköverkkomme toimintaa kovien pakkasten aikana?
Sähkön kysyntä- ja hintapiikkien madaltamiseksi olisi tärkeää, että mahdollisimman monet kotitaloudet jaksaisivat myös tulevaisuudessa ylläpitää omia polttopuuvarastojaan ja lämmittää kovien pakkasjaksojen aikana puulla tai pelleteillä. Polttaminen on Suomen kansantalouden kannalta edelleen arvokkainta mahdollista käyttöä puulle kovilla pakkasilla, mikään muu ei tule edes lähelle.
Huoltovarmuutemme toki paranisi, jos Kemijoen patoaltaat muutettaisiin sähköä varastoiviksi pumppuvoimaloiksi. On kuitenkin syytä muistaa, että tulisijat ovat ainoa Suomessa käytössä oleva lämmitysmuoto, joka toimii myös ilman sähköä.
Aarteen kolumnisti, metsänomistaja Risto Isomäki (s. 1961) tunnetaan tieteisromaaneistaan ja tietokirjoistaan.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
