Metsäkauppa käy vilkkaana ja hintakin on nousussa – "Lapissa metsätilojen kauppaa ovat lämmittäneet rahastot"

Metsämaan hintaan vaikuttavat välittömät hakkuumahdollisuudet. Kuva: Sanne Katainen

Kuva: Timo Filpus

Metsätilat käyvät edelleen hyvin kaupaksi. Maanmittauslaitoksen hintatilaston perusteella kovinta kisaa metsätiloista käytiin viime vuoden tammi–marraskuussa maan keskiosissa.

"Metsämaan kauppa on jatkunut vilkkaana, ja hintataso on nouseva", summaa johtava asiantuntija Esa Ärölä Maanmittauslaitoksesta.

Yli kymmenen hehtaarin suuruisten metsäpalstojen kauppoja tehtiin tammi–marraskuussa aiempien vuosien tapaan eniten Pohjois-Pohjanmaalla. Niiden kauppa kävi kiivaana myös Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa, missä erilaiset rahastot ovat hankkineet paljon metsiä omistukseensa.

"Lapissa metsätilojen kauppaa ovat lämmittäneet rahastot. Pohjois-Karjalassa näkyy Laakkosen isot kaupat", sanoo Ärölä.

Yksittäisen metsätilan hintaan eniten vaikuttavat välittömät hakkuumahdollisuudet. Niiden lisäksi ostajat arvostavat esimerkiksi hyvässä kunnossa olevaa metsätieverkostoa.

Koollakin on väliä. Suurten metsätilojen hehtaarihinta jää usein matalammalle kuin pienten puuhapalstojen hinnat.

Sijainnillakin on merkitystä. Osa ostajista on valmis maksamaan "rajalla" sijaitsevasta kohteesta lisähintaa.

Parasta hintaa yli kymmenen hehtaarin metsätiloista maksettiin tammi–marraskuussa Varsinais-Suomessa. Siellä metsämaan keskihinta nousi yli 6 000 euroon hehtaarilta. Keskimääräisen metsätilan hintaa kuvaava mediaanikin nousi siellä yli 5 700 euroon hehtaarilta.

Pitkälle yli 5 000 euron hehtaarihintoja metsätiloista maksettiin myös Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä. Sen sijaan Uudellamaalla keskimääräisen metsätilan hehtaarihinta jäi 4 700 euroon hehtaarilta yli kymmenen hehtaarin palstoilla. Alle kymmenen hehtaarin metsätiloilla hehtaarihinta nousi 5 200 euron päälle myös Uudellamaalla.

Halvinta metsämaa oli pohjoisessa. Lapissa keskimääräisen metsätilan hinta oli tammi–marraskuun kaupoissa tuhannen euron tietämissä hehtaarilta yli kymmenen hehtaarin tiloilla. Pienempien tilojen hehtaarihinnassa oli noin puolet lisää.

Metsämaan hinnat nousivat tammi–marraskuussa eniten Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa, missä niiden hinnat nousivat neljänneksellä.

Päijät-Hämeessä, Pirkanmaalla, Pohjanmaalla ja Kainuussa metsätilat olivat vajaan viidenneksen nousussa.

Hitainta metsätilojen hintojen nousu oli Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja etenkin Etelä-Karjalassa, jossa metsätilojen hinnat pysyivät tammi–marraskuussa ennallaan viime vuoden keskihintaan verrattuna.

Metsämaan hintoja voi katsoa myös pitemmällä aikavälillä. Silloinkin yli kymmenen hehtaarin metsätilojen hintojen nousu painottuu Keski- ja Pohjois-Suomeen.

Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa metsätilojen hinnat ovat lähes kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa. Keski-Suomessakin metsätilojen nimellishinnat ovat nousseet samassa ajassa lähes 70 prosenttia.

Noin puolella tai vähän enemmällä metsätilat ovat kallistuneet myös Pirkanmaalla, Pohjois-Savossa, Pohjanmaalla ja Lapissa vuoden 2011 jälkeen.

Rauhallisinta metsätilojen hintakehitys on ollut Uudellamaalla, missä kymmenen vuoden mediaanihintojen nousu jää kymmeneen prosenttiin.

Omalta osaltaan hintojen nousua selittää rahastojen ja sijoittajien lisääntynyt kiinnostus metsämaahan. Niiden osuus metsätilakaupasta on ollut huomattavan suuri esimerkiksi Pohjois-Karjalassa.

Myös Kainuussa ja Lapissa rahastot ostavat metsätiloja aktiivisesti. Ärölän mukaan rahastoja kiinnostavat etenkin tilat, jotka rajautuvat sopivasti niiden aiempiin tiloihin.

Metsänomistajia edustava MTK on ollut huolissaan metsätilojen siirtymisestä sijoittajien käsiin. Viime vuonna järjestö sai läpi lakimuutoksen, joka rajoittaa metsärahastojen käyttämää metsävähennystä.

Sen lisäksi MTK on vaatinut yksityisten metsänomistajien metsävähennyksen nostamista, mutta siihen hallitus ei ole tarttunut.