Vuosittainen perinteikäs Visaseuran kesäretki johdatti heinäkuussa visan kasvattajat, ostajat ja alan tutkijat Pirkanmaan metsiin.
Retken toinen maastokohde ei ole ihan mikä tahansa metsikkö. Esko Tuorin Sastamalassa sijaitsevalla kuuden hehtaarin alueella kasvaa useampaa eri erikoispuulajia.
"Aidatulta alueelta löytyy parituhatta hybridihaapaa, useita eri-ikäisiä visakoivikoita ja lisäksi toistaiseksi vielä visakoivua harvinaisempia visahaapoja, visapihlajia ja visatervaleppiä, 50 kappaletta kutakin", Tuori kertoi retkeläisille.
Visakoivikon tai muun visataimikon perustaminen ja taimivaiheen metsänhoito eivät ole helppo haaste kokeneellakaan kasvattajalle.
Perustamisen voi tehdä monella tapaa: kylvämällä tai istuttamalla siemensyntyisiä taimia tai kloonitaimia.
Innan tilan isäntä Tuomo Haapaniemi on yksi harvoista, joka on saanut visan kylvön onnistumaan.
"Kylvö on yleensä epävarmaa, mutta tämä on kylvökoivikoksi huippuonnistunut", yli 30 vuotta retkillä käynyt Luonnonvarakeskuksen asiantuntija Risto Hagqvist totesi Haapaniemen visakoivikon nähtyään.
"Kylvö on edullinen tapa, mutta se kostautuu hikenä. Olen kaatanut niin paljon heinää, ettei kukaan uskokaan", Haapaniemi kertoi kokemuksesta.
Liian tiheäksi ei taimikkoa kannata asiantuntijoiden mukaan istuttaa. Näin säästetään ensiharvennuskuluissa, koska silloin taimikkoa joudutaan harventamaan niin pienenä, että poistettavalla visalla ei ole markkina-arvoa.
Visaseuran hallituksen jäsenen Pekka Valkeapään mukaan kloonivisa on siemensyntyistä yleisempi, ja erityisesti kymmenen viime vuoden aikana klooneja on istutettu paljon.
"Siemensyntyinen taimi maksaa noin euron ja kloonitaimi 2,5 euroa. Yleistä on myös istuttaa molempia sekaisin."
"Kloonitaimi on paras vaihtoehto, jos on valmis maksamaan. Tietystä visakoivusta jalostetun kloonipuun puuaineen kuviointi on jo etukäteen tiedossa", Hagqvist sanoi.
Valkeapää muistuttaa, että samalle kuviolle tulisi aina istuttaa eri alkuperän klooneja, mieluusti 3–4 erilaista. Jos yksi alkuperistä kärsii esimerkiksi talvivaurioista, voivat loput silti säästyä tuhoilta.
Visakoivutaimikkoon leviää yleensä aina myös luontaisesti hies- ja rauduskoivun taimia.
Visan kasvattajilla on käytössään erilaisia keinoja, joilla he kertovat erottavansa visataimet muista.
Retken aikana mainittiin muun muassa lehtien määrä, visan aiempi kukkimisaika, silmut ja taimen pituus.
"Varmin keino on asettaa visakoivun juurelle värillinen taimisuoja", totesi yksi retkelle osallistuneista kasvattajista.
Visakoivun taimet erotellaan muiden koivujen ja visautumattomien taimien seasta noin 1,5–2 metrin kokoisina.
"Koivujen tyvet ovat aika samanlaisia, siksi pitää katsella ylöspäin. 60–70 prosentin rungon korkeudella näkee parhaiten mahdollisen visautumisen. Kaksi visakoivua tunnustan kaataneeni rauduksena", Haapaniemi opasti.
"Silmä tarkentuu harjoittelun myötä. Jossain vaiheessa aloin muistaa unissanikin jokaisen puun paikan."
Vaikka visakoivut näyttäisivät ulkoapäin visautuneilta, voi sisältö yllättää, sillä puun kuvio ei näy päällepäin.
"Visakoivun markkinat vaihtelevat vuosittain. Meneillään oleva muoti vaikuttaa varsinkin vientiin menevään sorvivisaan. Suora, oksaton, hyvällä kuviolla varustettu ja vähintään metrin mittainen sorvivisa kelpaa aina", kertoi visakoivun kasvattaja ja ostaja Hannu Kallioinen.
Sen sijaan pieniläpimittaisen puun markkinat varsinkin kotimaassa ovat hyvin rajalliset.
"Suurin osa visasta on keskiarvoista laatua, minkä vuoksi kasvattajan ei kannata ladata liian kovia odotuksia", Kallioinen muistuttaa.
Lue myös:
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
