Metsästäjäliiton päällikkö saalisriidoista: "Vanha kaarti on monesti oman lihaosuuden perään melko tarkka"
Nuoret korostavat enemmän yhteistä tekemistä ja elämyksellisyyttä.
"Metsästysseuratoiminta on vähän semmoinen yhdistysoikeuden ala, että se työllistää käräjäoikeuksia aika paljon. Se on osoitus siitä, että periaatteen miehiä on paljon mukana seuratoiminnassa", Suomen Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors sanoo. Kuva: Lari LievonenMT kertoi aiemmin perjantaina Iltalehden uutisen perustuen eteläsavolaisten metsästäjien riidasta. Riidassa oli kyse siitä, kumpi heistä kaatoi hirven. Riitaa on jouduttu ratkomaan oikeudessa asti. Suomen Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius kommentoi tapausta toteamalla, ettei saalisriitojen ratkominen oikeudessa ole järkevää.
Suomen Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors on Simeniuksen kanssa samaa mieltä.
"Kyllä se (riita) pitää pystyä siellä porukan sisällä selvittämään", hän sanoo.
Suomalaisessa metsästyskulttuurissa olevan herrasmiessäännön mukaan eläimen kaatajaksi määräytyy se henkilö, joka on ampunut ensimmäisen kuolettavan laukauksen.
Silloin, jos ei saada selville, mikä luoti hirven on tappanut, tehdään Grenforsin mukaan usein niin, että vaikkapa hirven sarvet päätyvät esille metsästysseuran majalle.
"Tällaisessa epäselvässä tapauksessa siis kukaan ei saa sitä kaatajan viittaa harteilleen", hän sanoo.
Aiemmin uutisoidussa riidassa kaadetulla hirvellä on 12-piikkinen sarvikruunu, joka on harvinainen ja erittäin arvostettu metsästysmuisto.
Grenfors korostaa, että saalisriidoissa on kyse sen verran vähämerkityksellisestä asiasta, ettei niihin pitäisi sotkea viranomaistahoja.
"Tämä on vähän sellainen turha kunniakysymys, joka tuntuu olevan joillekin liiankin merkityksellinen asia", hän viittaa kaatajan määrittämiseen.
Metsästyspiireissä on Grenforsin mukaan valitettavan paljon ihmisiä, jotka työllistävät esimerkiksi käräjäoikeutta metsästystoimintaan liittyvillä erilaisilla periaatteellisilla kysymyksillä.
"Metsästysseuratoiminta on vähän semmoinen yhdistysoikeuden ala, että se työllistää käräjäoikeuksia aika paljon. Se on osoitus siitä, että periaatteen miehiä on paljon mukana seuratoiminnassa", Grenfors sanoo.
Luonnon- ja riistanhoitopäällikkö arvioi, että metsästyskulttuurissa on korjattavaa siltä osin, että asioista riideltäisiin nykyistä vähemmän oikeudessa. Hän korostaa, että oikeuteen on toki päätynyt myös täysin niin sanotusti oikeita tapauksia.
Yleisemmällä tasolla ilmiössä on Grenforsin mukaan kyse siitä, että jotkut ottavat metsästysharrastuksen hieman liian tosissaan.
"Pitäisi pystyä tekemään enemmän yhteistyötä ja pyrkiä sellaiseen yhteiseen hyvään, eikä oman edun tavoitteluun", hän analysoi.
Ongelmien ratkaisemiseksi tuskin kellään on mitään viisastenkiveä. Grenfors kannustaa seuroja miettimään, mitä kukin voisi tehdä sen eteen, että yhteishenki paranisi.
"Voisi käydä vaikka arvokeskustelua, jotta ihan turhista, pienistä asioista ei lähettäisi riitelemään", Grenfors kannustaa.
Toisaalta hirviporukoilla voisi luonnon- ja riistanhoitopäällikön mielestä olla myös kirjallisia ohjeita tai sääntöjä siihen, miten hirvijahdissa toimitaan.
Nykyisin metsästäjäkunta on melko ikääntynyttä. Grenfors uskookin, että metsästyskulttuuri muuttuu pikkuhiljaa parempaan suuntaan, kun toimintaan tulee mukaan nuoria ihmisiä.
"Nuoret ovat ehkä pikkuisen eri asenteella mukana. Vanha kaarti on monesti sen oman lihaosuuden perään melko tarkka", hän sanoo.
Grenforsin mukaan nuorempi metsästäjäpolvi korostaa enemmän yhteistä tekemistä ja elämyksellisyyttä.
"Siellä ollaan nauttimassa ja viettämässä vapaa-aikaa luonnon keskellä hyvässä porukassa, eikä hampaat irvessä hakemassa sitä omaa lihapalasta", Grenfors analysoi.
Lue lisää:
Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö: Saalisriitoja ei ole järkevää ratkoa oikeudessa
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
