Metsästä irtoaisi 85 miljoonaa kuutiota
Heikinheimon kasken oikeanpuoleinen koeala on käsitelty harvennuksin, vasemmanpuolinen on kasvanut 96 vuotta ilman käsittelyä. Harvennuksin käsitelty puusto tuottaa enemmän tukkipuuta ja paremman tuotoksen kuin harventamaton. Koealoja voi käydä katsomassa Padasjoen Vesijaolla, jonne ollaan tekemässä opastettuja reittejä. Saara Olkkonen Kuva: Viestilehtien arkistoPADASJOKI (MT)
Metsäntutkimuslaitoksen (Metla), Metsätehon ja Suomen biotalousklusteri Fibicin mukaan Suomen metsissä hakkuita on varaa lisätä nykyisestä 55 miljoonasta yli 85 miljoonaan kuutiometriin.
Hakkuukertymän kasvattaminen 30 miljoonalla kuutiometrillä on heidän mukaansa kestävää, jos metsien käsittelyä tehostetaan nykyisestä.
Kotimaisen puun saatavuutta ja metsänkasvatuksen menetelmiä on selvittänyt tutkijoista ja teollisuuden edustajista koostuvan Fibicin tutkimusohjelma, jota vetää Metlan erikoistutkija Jari Hynynen.
Hynysen mukaan hakkuumäärien kasvattaminen 50 prosentilla on mahdollista puuntuotannollisesti ja ekologisesti. Taloudellisen kannattavuuden kanssa sillä ei ole kuitenkaan tekemistä, ellei puulle keksitä rivakasti uutta käyttöä.
”Hakkuumäärien kasvattaminen vaatisi, että uudet innovaatiot otettaisiin laajasti käyttöön, esimerkiksi vaatteita alettaisiin valmistaa liukosellusta.”
Jos metsästä haluttaisiin 30 miljoonaa kuutiota nykyistä enemmän, se onnistuu jos metsänhoidon ja puunkorjuun menetelmiä tehostetaan entisestään.
Tärkeimpinä tehostamiskeinoina Hynysen ryhmä painottaa huolellista metsänuudistamista sekä ajoissa tehtävää taimikonhoitoa, harvennuksia ja päätehakkuita.
”Metsänuudistaminen ja taimikonhoito merkitsevät metsänomistajalle välittömästi vain kustannuksia, mutta tutkimustulokset osoittavat niiden olevan kannattava sijoitus tulevaisuuteen”, Hynynen toteaa.
Suuri merkitys metsänkasvatuksen kannattavuuteen on myös harvennushakkuiden ajoituksella, voimakkuudella ja tavalla.
Metlan pitkäaikaisissa harvennuskokeissa Padasjoen Vesijaolla on havaittu, että voimakas harvennus lisää eniten puuston keskiläpimitan kasvua, mutta suurin tilavuuskasvu saavutetaan yläharvennuksella.
Energiapuun tarkoituksellista kasvatusta nuorissa metsissä tutkijat suosittavat vain yhdessä ainespuun kasvattamisen kanssa.
Päätehakkuun panttaaminen pienentää kannattavuutta. Vuotuisia päätehakkuupinta-aloja voitaisiin Hynysen mukaan lisätä Suomessa neljänneksellä.
Puun toimitusketjua voidaan tehostaa esimerkiksi uusilla, metsäkoneen kuljettajaa avustavilla opastusjärjestelmillä.
Helsingin yliopistossa työskentelevän Jari Vauhkosen tutkimusryhmä esitteli Vesijaolla tuloksiaan eri mittausmenetelmistä.
Perinteisten maastomittausten ja lentokoneesta käsin tehtävän laserkeilauksen lisäksi puustoa voisi mitata mönkijään tai hakkuukoneeseen asennetun laserkeilaimen avulla.
”Hakkuukoneeseen yhdistetyllä laserkeilaimella voidaan mitata automaattisesti puustoa hakkuun aikana. Se auttaa kuljettajaa poistettavien puiden valinnassa ja mittaa samalla kasvamaan jäävän puuston määrän”, Vauhkonen kuvailee.
Paikkatietoon erikoistuneet metsäntutkijat puhuvat täsmämetsätaloudesta.
Uusien julkisten paikkatietoaineistojen, esimerkiksi aiempaa tarkemman maaston korkeusmallin, avulla voidaan puunkorjuu sujuu täsmällisemmin olosuhteiden mukaan. Tuottavuuden lisäksi korjuujälki paranee.
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
